perjantai 31. heinäkuuta 2015

33. Kirjaimellista puskailua hevosten kanssa

Eilen ja tänään maastoiltiin ihan urakalla. Eilen päivällä lähdettiin käymään Grazin luona. Sattui ihana aurinkoinen ja melko lämmin päivä ja me (uhka)rohkeat päätettiin lähteä maastoon ilman satuloita. Heidinkin ratsasti viimeksi noin vuosi sitten Kelmillä ja tammalla on ollut lomaa leirien jälkeen. Silti vaan maastoon ilman satulaa :) Hepat oli hirmu tyytyväisiä ja tallustelivat menemään mielellään. Käveltiin paljon, mutta otettiin kyllä pätkät ravia ja laukkaakin. Ötököiden määrä tuntui välillä hevosia vähän ärsyttävän, mutta kiltisti ne silti olivat eivätkä turhaan hötkynneet ötököiden takia.
 
Lenkin jälkeen yritettiin vähän valokuvata Grazia, mutta tammalla oli niin muulipäivä, että sain vain muutamia hyviä kuvia. Uusi yritys sitten alkuviikosta, sillä viikonloppuna ei kunkkareiden takia keritä tallille ollenkaan.
Heidi ja Kelmi
 
Illalla lähdettiin vielä yksäritallille, jossa lenkitettiin Sandra ja Santtu. Nämä ovat siis "entisiä" hoitohevosiani, joilla käyn kuitenkin vielä satunnaisesti ratsastamassa. Nyt saatiin hyvin liikutettua molemmat hepat kerralla ja aina on kivempi lähteä maastoon, kun on jutustelukaveri! Näidenkin kanssa ötökät olivat hieman ongelmana, joten jätettiin suosiolla ötökkähuput päälle. Käytiin heppojen kanssa kiva peltotielenkki, jossa päästiin myös ravailemaan reippaasti. Vitsi, kun vauhti ei tunnu miltään ex-ravurin selässä, varsinkaan jos hevonen sattuu olemaan yhtä suuri kuin Santtu :)

Maastossa Santulla ja Sandralla

Heidi ja Sandra
Tänään puolestaan suunnattiin uudelleen maastoon, vaikka ideana oli ensin mennä kuvailemaan pellolle ilman satulaa. Laiskuus kuitenkin iski ja suunta kohti tallin ihania maastoja. Mentiin hieman pidempi lenkki, kuin edellisenä päivänä. Lisäksi ravailtiin ja laukattiin muutama pätkä enemmän. Grazi on vain yksinkertaisesti niin ihana maastossa. Laukkapätkän jälkeen se hidastaa oitis ääniavuilla käyntiin ja sille voi samoin tein heittää pitkät ohjat. Se ei hötkyä pätkääkään, vaan lompsii rauhallisesti eteenpäin pitkillä ohjilla. Se ottaa nyt ihan uskomattoman lunkisti kesällä ja varmasti on hormoneilla jotain vaikutusta asiaan. Se tuntuu vain erittäin tasaiselta tällä hetkellä.
 

Matkalla huomasin ihan punaisia, isoja metsämansikoita metsätien varrella. Hyppäsin oitis alas satulasta ja menin puskaan napsimaan marjoja. Alla tamman reaktio tilanteeseen :D Hän tajusi kuitenkin käyttää tauon hyväkseen ja napata myös maistuvaa vihreää omaan suuhunsakin.


Voooi hitto! Mamma meni mansikoita syömään kesken lenkin!

Grazi sanoo, että mennään oikealle ja kuski sanoo, että mennään vasemmalle!

torstai 30. heinäkuuta 2015

32. Ilman satulaa sekä kaulanarutreeniä

1. Palkkaa hakemassa.


Koko aamupäivä odoteltiin, että sade loppuisi. Tuli nimittäin aika kaatamalla vettä. Vaille kaksi päästiin sitten Heidin kanssa lähtemään tallia kohti. Heidihän tuli meille nyt vieraaksi, joten sainkin hyvän kuvaajan mukaan tallille :)

Haettiin tamma heti sisälle ja laitettiin se käytävälle kahdelta puolelta kiinni. Tammuskalla oli niin vilu jäänyt sateen jälkeen (vaikka itseasiassa Grazi oli jo ihan kuiva kun otimme sen talliin), että se ihan vapisi käytävällä. Nopsa harjaus siis ja loimi hetkeksi niskaan ennen ratsastusta, jotta tamma sai vähän lämmikettä päällensä.

Ajatuksena oli mennä ensin vähän suitsien kanssa, ilman satulaa toki ja ottaa myöhemmin suitset sitten pois ja kokeilla hieman kaulanarulla ratsastamista. Aloitettiin ihan perinteisesti kävelemällä muutamia kierroksia, jonka jälkeen rupesin taivuttelemaan tammaa ja tekemään sen kanssa "pepun siirtämistä" puolelta toiselle. Käynnissä tehtiin myös pieniä voltteja keskellä, jossa johdin reilusti sisäohjalla päätä voltin sisäpuolelle, jolloin ulkokylki joutuu venymään. Tehtiin myös edellisen päivän länkkäritunnilla tehtyä tehtävää, jossa mentiin uraa pitkin seinän vieressä ja asetettiin reilusti hevosen päätä ulos, mutta rungon piti olla suora ja hevosen piti kulkea suoraan. Kirjoitan tästä länkkäritunnista vielä oman postauksen, kunhan kerkiän.

Käyntijuttujen jälkeen aloitettiin ravaamaan. Aluksi ihan isoilla ympyröillä tuntumaa hakien ja sitten myöhemmin vähän samaa harjoitusta, mitä tehtiin käynnissä uralla, seinän vieressä. Muutaman kerran käytiin ratsastamassa myös päädyssä olevan vesilammikon läpi ja siellähän tamman jalat tuntuivat aluksi nousevan hyvinkin korkealle. Sitten laukkaa ympyrällä ja molempiin suuntiin.


2. Kaula suorassa ja peppua muutaman
askeleen ajaksi oikealle. Kivasti kolmella
uralla jalat :)

3. Kaula edelleen suorassa. Peppua
muutama askel vasemmalle. Poikittaa ehkä
hieman liikaa.
 
4. Länkkäritunneilla opittua. Asetetaan reilusti sisään ja tehdään pieniä ympyröitä
molempiin suuntiin. Ulko-ohjan pitää olla löysänä. Käännetään pääosin pohkeilla.
 
5. Alkuun vähän ravailua.
 
6. Iso vesilätäkkö kentällä. Ylittyi ensi yrityksellä hienosti :)
 
7. Kuskia naurattaa tamman ravailu lätäkössä.
 
8. Ja ohjat roikkuu.
 
9. Missä ryhti?
 
10. Edelleen ravaillaan :D
 
11. Ravailua.
 
12. Ympyrällä taivuttelua.
 
13. Laukkaa ympyrällä.
 
Välikäyntien jälkeen napattiin suitset pois ja laitettiin riimunnaru kaulalle. Aluksi vähän ohjausharjoituksia käynnissä ja ravissa ja sen jälkeen posoteltiin jo laukkaa ympyrällä. Tamma oli herkällä päällä ja toimi erinomaisesti kaulanarulla, sekä kuunteli paino- ja pohjeapuja. Laukan jälkeen otettiin vielä uralla ravissa pysähdys-peruutus-heti raviin muutamia kertoja pitkän sivun aikana ja joitakin isoja ympyröitä.
 
Lopussa vähän käännöksiä painolla ja pohkeilla. Tamma kääntyi näppärästi molempiin suuntiin, niin että etujalat pysyivät hyvin yhdessä kohdassa, eikä tamma lähtenyt seikkailemaan. Pitihän sitä myös vähän pelleillä ja käydä istumassa tamman kyydissä väärin päin. Neitiä ei se paljon haitannut ja se lähti kävelemään vaan uraa pitkin, ihan kuin mitään outoa ei olisi ikinä tapahtunutkaan.
 
Kokeiltiin myös maasta käsin sitten miten tamma seuraa, peruuttaa ja kääntyy. Hienostihan se kaiken teki. Grazi oli oikein namien perään tänään ja kuten alempana olevasta kuvasta näkyykin, se avaa aina suun hirmuisen auki, että saan laitettua herkun sen suuhun. Ikinä se ei meinaakaan napata minun sormia tai kättä suuhunsa, vaan se on vaan suu auki odottamassa herkkua.
 
Tälläista tällä kertaa :) Kuvia kertyi kameraan kahdelta päivältä n. 500 kpl, joista karsin nyt n. 20 tähän postaukseen. Kuvapainotteista materiaalia tiedossa myös jatkossa siis!
 
14. Suitset veks ja laukkaa ympyrällä.
 
15. Loppuun vähän käännöksiä. Etujalat hienosti paikallaan :)
 
16. Anna NAMI! Tamma avaa suun valmiiksi, niin saa karkin vaan heitettyä sisään suuhun :D
 
17. Millä tätä ohjataan? :D
 
18. Maasta käsin vähän peruuttelua.
 
19. Ja käännöksiä/seuraamista.

perjantai 24. heinäkuuta 2015

31. Trakehneriksi toteaminen ja kantakirjausmietteitä

Syksy 2014
Minulla on ollut epävarmuutta siitä, onko tulevaa varsaa mahdollista saada Suomalaiseksi puoliveriseksi vai jääkö se auttamattomasti lämminveriseksi ratsuhevoseksi rekisteriin. Rupesin siis selvittämään jo ajoissa mitä vaatimuksia fwb:ksi rekisteröitävällä varsalla on. Olin aluksi ihan ulapalla asian kanssa, mutta olen nyt tehnyt tässä perinpohjaista tutkimusta asiasta. Voi silti olla, että olen jonkin asian kanssa hakoteillä.

Ratsujalostusliiton sivuilla lukee seuraavasti:
FWB on Suomessa syntynyt ratsuhevonen, jonka emä on kantakirjattu tai kantakirjauskelpoinen tai esikantakirjattu tai esikantakirjauskelpoinen ja isä on Suomen Hippos ry:n jalostukseen hyväksymä. Ulkomailla Suomen rekisterissä olevasta tammasta syntynyt varsa rekisteröidään FWB-hevoseksi, jos varsa tuodaan syntymävuoden loppuun mennessä emänsä mukana Suomeen.

Isä on jalostukseen hyväksytty, se on selvää ja ori on listattu Hippoksen jalostusoreihin. Enää tarvitsi siis miettiä onko Grazi kantakirjattu, kantakirjakelpoinen, esikantakirjattu tai esikantakirjakelpoinen.

Mitkä olivat siis vaatimukset kantakirja- tai esikantakirjakelpoiselle tammalle? Minulla ei aluksi ollut  harmaintakaan aavistusta näistä kriteereistä. Hevostalli.netissä oli muutama keskustelu aiheesta, jossa oli lueteltu ehtoja. Samat ehdot löytyivät myös Hippoksen sivuilta Jalostusohjesäännöt-kohdasta. Kantakirjattavalle tammalle on tiettyjä polveutumisvaatimuksia. Tietysti nämähän koskevat myös oreja. Lista fwb-jalostukseen hyväksytyistä kantakirjoista on seuraava:


Puoliverihevoset
 

Belgian Warmblood
Belgian Sporthorse
Zangersheide
Koninklijk Warmbloed Paardenstamboek
Nederland (KWPN)
Irish Sport Horse
Unione Nazionale Incremento Razze Equine (UNIRE)
Norwegian Warmblood Association (NWB)
Baden-Württemberg
Berlin-Brandenburg
Mecklenburg-Vorpommen
Zuchtverband für Deutsche Pferde
Bayerisches Stutbuch
Hannoverscher Stutbuch
Hessisches Stambuch
Holstein
Oldenburg Stutbuch
Rheinisches Stutbuch
Rheinland-Pfalz-Saar
Sachsen-Anhalt
Trakehner Stutbuch (OWTA)
Westfälisches Pferdestambuch
Stud Book Francais du Cheval Selle Francais
Riksstambok för varmblod
Tanska Dansk Varmblod
American Warmblood Registry




Jostain myös luin, että Trakehner Stutbuch (OWTA) tarkoittaisi samaa kuin Trakehner Verband. No mistäs minä nyt sitten tietäisin onko Grazi puhdas trakehner, sillä olin myös lukenut, että kaikki idästä tuodut trakehnerit eivät ole välttämättä puhtaita trakehnereja. Grazi on tuotu siis Puolasta. Kun katsoi Grazin tietoja esimerkiksi sukupostissa ja hepassa, niin tamman kohdalla lukee Lämminverinen ratsuhevonen, kun osalla "oikeista" trakehnereista siellä lukee trakehner. Grazilla oli kuitenkin suvussa trakehneria ja "wielkopolskeja" / puolan trakehnereja.

Löysin Suomessa toimivan trakehnerhevosliiton Facebook-sivut. Sieltä sain apua hevosen tunnistamiseksi trakehneriksi. Piti yksinkertaisesti ottaa kopioita Grazin passista mm. sukutaulusta ja laittaa sähköpostia Trakehner Verbandiin. Laitoin sähköpostin menemään eilen noin viiden aikoihin iltapäivällä ja sain melkein tunnin päästä sitten vastauksen. Vastausviestissä kerrottiin, että Grazin vanhemmat ovat tunnettuja heille, joten he voivat varmistaa että Grazi on trakehner ja se saa osallistua Trakehner Verbandin tilaisuuksiin. Näitä tilaisuuksiahan ovat mm. kantakirjaustilaisuus. Vastaus tuli hirmu nopeasti, sillä minä odotin, että siinä olisi kestänyt ainakin se muutama päivä.

Nyt siis Grazi on todettu trakehneriksi Trakehner Verbandin toimesta ja sillä on osallistumisoikeus kantakirjausta varten. Olen kuitenkin vielä vähän kahden vaiheilla kantakirjauksen kanssa. Tilaisuuksia järjestetään Suomessa 3.10. ja 4.10. Ne ovat kuitenkin tosi pitkän matkan päässä meiltä, Harjuun esimerkiksi olisi yli 300km. Käytiin Harjussa kenttäkisoissa viime vuonna ja meillä meni sellaiset viisi tuntia ajaa Harjuun. Oltiin silloin Harjussa yötä, mutta jos nyt lähdettäisiin kantakirjaustilaisuuteen, niin pitäisi varmaan hevosen takia olla Harjussa yötä. Tämä maksaisi sitten lisää, sillä pitäisi varata majoitus hevoselle ja ihmisille. Lisäksi ruuat, bensat, yms tilaisuuden maksut. Ei mitään halpaa lystiä.

Lisäksi muttana on se, että Grazi on kantavana (toivottavasti myös vielä seuraavassa tarkastuksessa) ja kehtaako melkein 6kk kantavana olevan tamman kanssa lähteä enää noin pitkään reissuun ja stressata sitä siellä. Jos tilaisuus olisi lähempänä, niin päätös olisi huomattavasti helpompi.

Mietin, että tarvitseeko minun oikeasti kantakirjata Grazi? Jos tammaa ei tulla käyttämään jalostuksessa myöhemmin ja saisin ensi vuonna mahdollisesti syntyvän varsan rekisteröityä fwb:ksi, niin hyödynkö minä Grazin kantakirjaamisesta mitään? Varsinkaan, kun se ei ole nyt lihaskunnollisesti edustavimmassa kunnossa, eikä liikkeetkään ole tällä hetkellä mitenkään huippuletkeät ja priimat, niin onko järkeä viedä tamma hakemaan huono arvostelu ja maksaa siitä maltaita?
 
Noh, viimeinen ilmoittautumispäivä olisi 1.8, joten minulla on tässä vielä viikko aikaa miettiä ja kysellä asiasta. Jos joku tietää tästä asiasta enemmän kuin minä (siis varsan kohtalosta tulla fwb:ksi), niin valaiskaa toki ;)

lauantai 18. heinäkuuta 2015

30. Kesähuoltoa ja pikkutipuja

Tallin pihalla seikkaili muutama pieni lokki! Näillä on pesä yhdessä tarhassa, jonne ei ole voinut nyt sitten hevosia laittaa.
Nyt ne ovat uskaltautuneet lähtemään jo pesästään ja tepastelevat tallin alueella ja ovat vähän liian uskaliaita.
 Grazi on viettänyt nyt kesälomaa laiduntaen. En tiedä onko alla olevien kuvien kuvakulma vain "edustava", mutta ehkä tamma on saanut hieman pyöreyttä, varsinkin tuonne massuun. Muutenhan se ei ole missään kovin lihaksikkaassa kunnossa, kun treeni on mitä on, eli maastoilua ja humputtelua. 
 
Tänään meillä oli lihashuoltoa, sillä hieroja kävi taas hieromassa Grazin. Haluan nyt, että tamma on lihashuollollisesti hoidettu koko tiineyden ajan. Ihan vain sen takia, että varsominen olisi helpompaa ja tamma olisi tyytyväinen. Samoin tamman liikuntaa pidän yllä niin pitkään, kun tamma näyttää siitä nauttivan. Sen jälkeen, kun selkään ei enää pääse, niin liikuttaminen täytyy hoitaa maasta käsin. Käydään sitten vaikka pitkillä maastokävelyillä, mutta kun tamma on "hyvässä" kunnossa, niin varsomisen pitäisi olla helpompaa. Näin minä olen ainakin kuullut.
 
Hierojan mukaan etuosa oli taas huippuhyvässä kunnossa. Se oli todella "irtonainen". Puhuimme siitä, että maastoilu tekee tosi hyvää tamman lihaksistolle. Selässä oli hieman kireyttä, etenkin lähempänä ristiselkää. Rangassa oli hyvää joustoa ja sään sekä lantion liikkuvuus olivat hyvät. Selästä hieroja availi kalvoja rangan vierestä. (Älkää kysykö tarkemmin, en muista tarkalleen mitä hän sanoi tästä) Reisilihaksien kiinnityskohdista ja itse reisilihaksista tamma oli vähän kireä, eli näytti muutaman kerran jalkoja nostamalla, että ei tunnu kivalle. Ne saatiin kuitenkin hyvin auki. Takaosassa oli siis ehkä eniten kireyttä. Tammalla oli kunnon vekki kankussa, kun ne olivat toisen tamman kanssa ottaneet yhteen laitumella. Kireys saattaa siis hyvinkin johtua tästä yhteen ottamisesta, koska se on voinut aiheuttaa jonkin venähdyksen. Tällä kertaa pientä kireyttä oli siis havaittavissa selän alueella ja takaosassa. Ohjeeksi sain pitää yhden vapaapäivän ja sitten maanantaina käydä reippaamman lenkin, jotta kuonat lähtee liikkeelle. Seuraava hieronta olisi sitten loppukesästä.
 
 Ensi viikolla voisi käydä myös ilman satulaa maastoilemassa, sillä nyt tamma on ollut niin hyvässä kunnossa ja innoissaan liikkumisesta, että oikeastaan joka lenkillä on ollut satula selässä. Joskus olen joutunut ottamaan jopa kovemman kuolaimen maastoon, että saan jarrut!
 



Mikä tämä asento on? Kiukuttaako vieruskaveri?

perjantai 17. heinäkuuta 2015

29. Maastoilua ja kentällä pyörimistä


Päivät vaan kuluu ja en ole pahemmin kerennyt kuulumisia kirjoitella. Viime viikolla kävin siis hyppäämässä punaisella "pikku"ruunalla. Se tuntuu paljon pienemmältä kuin Grazi, vaikka ei oikeasti taida säkäkorkeudessa paljoa hävitä, jos ollenkaan. Se on kuitenkin vähän tiiviimpi paketti kuin Grazi ja liikkeet ovat tasaisemmat, joten kai se sitten tuntuu sen takia pienemmältä. Tämä ruuna pääsi kuitenkin yllättämään minut melkein meidän hyppelyiden lopussa ja muksahdin hiekkaan. Tulin jotenkin ihmeellisesti alas, sillä nenän alapuolelle tuli ruhje, samoin kuin vasempaan kyynärpäähän. Korvat ja naama olivat täynnä hiekkaa ja ilmatkin lähti siitä tällistä. Muuten ei mitään sen kummempaa sattunut, tietysti lihakset olivat vähän hellänä melkein viikon tippumisen jälkeen. En näköjään kestä enää tällejä niin hyvin, kuin silloin kun pelasin vielä amerikkalaista jalkapalloa. Silloin tippuminen ei tuntunut yhtään missään, sillä treeneissä tuli otettua enemmän kontaktia niin pelikavereihin kuin nurmeenkin. Ruunalla on kuitenkin kiva hyppy ja minähän en vähästä lannistunut. Kiipesin siis takaisin satulaan ja laitoin hepan vielä minut selästä pudotettuaan uudelleen töihin.

Santtu

Sandra
Perjantaina kävin hoitamassa tutun hevosia. Vähän tippumisesta kankeana kipusin suuren ruunan kyytiin. Tämä oli muistaakseni kolmas kerta, kun ratsastan Santulla. Silti ruunan kanssa oli helppo käydä lenkillä, sillä tiedän miten se toimii, sillä olen nähnyt sen niin monta kertaa omistajansa kanssa lenkillä. Uskalsin myös ravailla Santun kanssa ihan normaalisti, sillä tiesin että sillä on jarrut. (Huomatkaa herran hirmuiset korvat kuvasta!) Kävin maastossa myös Sandra-tamman kanssa. Tamma on vähän höselömpi kuin Santtu, joka otti ihan rauhassa koko lenkin ajan. Sandraa vähän kiukutti ötökät ja vastaan tulevat autot ja mopot. Hirmu nätisti sekin malttoi sitten ravailla sellaista hiljaista ravia, kun sitä vähän pyysi odottamaan.
 
Tämän viikon tiistaina ratsastelin puolestaan kentällä. Ihan perusjuttuja kuten temponmuutoksia, siirtymisiä, laukanvaihtoja, käyntiväistöä ja tuntuman hakemista. Neiti oli oikein näpsäkkä ja tuntui innostuvan laukanvaihdoista vähän turhankin paljon. Laukkaa mentiin paljon isolla ympyrällä, jotta sain tammaa vähän rentoutumaan. Kyllä tammasta näkee, että se mielellään tekisi töitä kentälläkin, mutta ei kehtaa kuitenkaan ihan joka päivä sitä kentällä pyörittää. Maksimissaan pari kertaa viikkoon on varmasti hyvä, kun kyse on tällaisesta koulutreeni-tyylisestä liikutuksesta.
 
Keskiviikkona vedin leiriläisille maaston Grazin kanssa. Hypättiin muutama maastoeste matkalla. Grazin mielestä ne olivat liian pieniä ja se rikkoi muutaman esteen matkan varrella. Kaikki esteet on putoavia ja siirreltäviä, sillä ne on saatava pois reittien huoltoa varten.
 
En muuten millään malta odottaa kahta viikkoa, tai oikeastaan vajaata kahta viikkoa, sillä saan yhden parhaista ystävistäni tälle meille vieraaksi! Välimatkaa kun on Suomen leveyden verran, niin ei turhan usein päästä näkemään. Nyt kuitenkin nähdään taas ja blogin puolellekin saan varmasti enemmän materiaalia, kun on kaveri tallilla mukana :)

Pomputtaa vähän kohti vaihtoa
 
Näitä vähän lennokkaampia vaihtoja
 
 
 

perjantai 10. heinäkuuta 2015

28. Kunkkarit lähestyy!

 

Meidän kotiradalla olikin tällä viikolla kunkkarikenraalit, eli viimeiset ravit ennen kunkkareita, sillä kolmen viikon päästä ollaan jo aika tohinoissa perjantain iltajuhlien merkeissä ja lauantaina starttaa sitten Kuninkuusravit 2015. Olen itse nyt toista kertaa kunkkareissa töissä, joten homma ei ole vielä tullut liian tutuksi! Kerran olen vieraillut kunkkareissa, kun ne pidettiin Lappeerannassa.

Odotan kunkkareita kyllä kovasti, siellä on aina "juhlantuntua" ilmassa, onhan se yksi ravikansan tärkeimmistä ja suurimmista tapahtumista Suomen kesässä. Työskentelen itse totomyynnin puolella ja saimme juuri alkuviikosta selville meidän tototelttojen porukat ja vielä vähän lisäohjeita työskentelyyn liittyen. Pääsen siis tutustumaan uusiin ihmisiin ja toivottavasti työn ohella pääsee myös vähän seuraamaan ravien tapahtumia. Toivon myös kerkeäväni, vaikka ennen töihin menoa, piipahtamaan expoalueella, sillä tottakai tammalle pitää tuoda jotain tuliaisia kunkkareista! Kuopion kuninkuusraveista ostin tammalle nimittäin Horse Comfortin pinkin/fuksianpunaisen fleeceloimen ja loimeen mätsäävät pintelit.

Vaikka en itse ihan ravi-ihmisiin pysty itseäni listaamaan, on totomyyjänä työskentelyn myötä tullut käytyä raveissa enemmän kuin ennen raviradalla työskentelyä. Tiedän perusasioita raveista ja ravien kulusta, sekä tietysti toton pelaamisesta, mutta esimerkiksi hevosten kohdalla olen täysin pihalla. Minulle hevoset ovat vain "numeroita", sillä koneessa on vain lähdössä olevien hevosten numerot ja tarvitsen tietää peliä myydessäni vain hevosen numeron, en sen nimeä. Sen takia mieleen jäävät vain voittajahevoset tai sijoittuneet, joiden nimet kuulutetaan maaliin saavuttaessa ja sitten voittajaa loimitettaessa. Joskus hälinä on kuitenkin niin kova, että kuulutuksetkin vähän hukkuvat hälinään ja joskus ei yksinkertaisesti kerkeä kuuntelemaan tuloksia.

Kunkkarit lupaa ulkoilmassa oleilua, työntekoa, ravikansan juhlimista, hienoja hevosia ja toivottavasti myös aurinkoista keliä! On mukava olla mukana tämän tapahtuman järjestämisessä, sillä onhan tämä kuitenkin kotirata ja viimeksi täällä on ravattu kunkkareiden merkeissä 2000, eli 15-vuotta sitten! On kiva huomata myös se, että tällainen tapahtuma vetää paljon myös sellaisia katsojia, joille kunkkarit ovat ensimmäiset laatuaan tai sellaisia jotka eivät ole ikinä ennen käyneet raveissa.

Katsotaan saanko töiden ohella jotain materiaalia tänne blogin puolelle hankittua. Ainakin kameran meinasin ottaa mukaan, mutta kerkeänkö kuvaamaan on eri asia :)

Lisätietoja kunkkareista saat Kuninkuunravien omilta sivuilta.
 

Seuraatteko te raveja tai oletteko käyneet/aiotteko käydä kuninkuusraveissa?


Näkymä totokoneen takaa.


Näkymää ylätasanteelta radalle.


tiistai 7. heinäkuuta 2015

27. Koulutreeniä pitkästä aikaa


Ollaan menty Grazin kanssa viimeksi kentällä ollessamme länkkäritunnilla toisella tallilla. Sen jälkeen on vain maastoiltu. Nyt meidän kenttä oli kuitenkin hyvässä kunnossa ja päätin, että kokeilen miltä tamma tuntuu kentällä. Käynnissä se oli tosi hyvä ja liikkui nätisti eteenpäin. Väistöt sujuivat molempiin suuntiin ja tein myös "takaosan liikuttelua" puolelta toiselle, jota meillä oli ensimmäisellä länkkäritunnilla kesäkuussa. Eli kaula on suorana ja takaosaa aina muutaman askeleen verran sisään ja sitten ulos. Ja tätä toistetaan koko pitkän sivun ajan.
 
Ravissa tamma tuntui huonolta. Se juoksi aluksi vain pois alta, eikä malttanut kuunnella minua yhtään. Tein sitten paljon siirtymisiä ja otin pian mukaan myös laukkaa, sillä tamma liikkuu laukassa paremmin eteenpäin ja lähtee vertymään nopeammin. Aluksi se tuntui laukassakin juoksevan vain minua karkuun ja laukka oli sitä sorttia, että sillä olisi voinut hypätä vaikka 120 rataa tuosta vain. Halusin kuitenkin tamman kuuntelemaan ja lyhentämään laukkaa, sillä pikkukentällä moinen haipakka ei tuntunut järkevälle. Tein siis myös siirtymisiä laukasta raviin ja käyntiin, jotta sain pidätteet menemään läpi ja tamman rauhoittumaan ja malttamaan vähän kokoamaan itseään.
 
Sitten ihan tuosta vain tamma alkoi pelittämään kunnolla ja menikin loppuajan todella nätisti. Tein vaihtoja kentän keskellä siirtymällä pääty-ympyrältä toiselle. Vaihdot olivat täsmällisiä ja muutaman liioitellun hypähdyksen jälkeen ne tulivat todella huomaamattomasti. Laukka pyöri myös erittäin ponnekkaasti, mutta lyheni silti hyvin, joten uskaltauduin kokeilemaan laukkaväistöä vasemmalle. Se onnistui myös ihan hyvin, kun vertaa siihen, että ei olla menty kentällä oikeastaan kuin muutaman kerran koko kesänä. Menin kentällä kokonaisuudessaan varmaan noin 40 minuuttia. Kävin lopuksi vielä loppuverkat maastossa. Tytöt olivat rakentaneet metsäreiteille muutaman maastoesteen ja pompautettiin ne matkalla. Voi sitä tamman riemua, kun se pääsi loikkaamaan esteen yli. Hyppy oli liioiteltu ja varmaan 120 korkea este olisi sillä loikalla ylittynyt. Korvat olivat hörössä ja tamma ihan innoissaan menossa estettä kohti. Maastoesteiden jälkeen kävin ravailemassa ja kävelemässä maastoreiteillä. Harmittaa niin kovin, kun meidän kilpaura jäi niin lyhyeksi, sillä tämä on oikeasti niin rehellinen hevonen esteillä ja maastoesteillä, että toista samanlaista saa etsiä pitkään.
 
Oli ihanaa ratsastaa vähän "koulua" pitkästä aikaa kentällä, varsinkin kun tamma esitti välissä oikein hienoja laukanvaihtoja ja jopa vähän laukkaväistöäkin! Huomenna pääsen taas hyppäilemään kivalla punaisella ruunalla, mutta siitä tuskin saan mitään materiaalia. Loppuun vielä kuvia eiliseltä.