keskiviikko 3. tammikuuta 2018

144. Fasu "2v"

Fasun 2 vuotiskausi alkoi. Fasun viralliset synttärit on 14.4, mutta kyllä minä miellän pojan jo 2 vuotiaaksi näin vuoden alusta. Aika on mennyt niin nopsaan. Vastahan Fasu syntyi, vastahan Grazi astutettiin ja vastahan minä aloin suunnitella Grazin astuttamista! Vuodet vaan juoksee. Oikeastaan ihan kiva, sillä kohta poika on ratsutusiässä ja sen kanssa pääsee harjoittelemaan isojen hevosten juttuja. Sitä ennen on kuitenkin vielä paljon tehtävää ja saavuttamista. 


Tässä on nyt pitkästä aikaa kunnon rakennekuva blogin puolelle. Onhan se eri näköinen kesällä otettuihin kuviin verrattuna, kun on kasvattanut aikamoisen talvikarvan. Mutta korkeutta se on saanut ja vähän massaa. Veikkaan, että säkä on n. 160 cm paikkeilla. Erotan ehkä myös hienoisen heinäpömppämahan tuolta karvan keskeltä. Silti jätkä on hyvin sopusuhtaisen näköinen ja urheiluhevosen näköinen. Takakorkeutta on vähän, mutta ei kuitenkaan mitenkään järkyttävällä tavalla. 




Palataan rakennekuviin sitten, kun Fasu täyttää oikeasti 2 vuotta. 

maanantai 1. tammikuuta 2018

143. Vuosi 2017 ja tavoitteita vuodelle 2018

Vuonna 2017 blogi oli puolet hiljaisempi kuin edellisenä vuonna. Tämä johtui siitä, että olin itse kiireisempi koulun ja töiden kanssa sekä nuoren varsan kanssa tekeminen on vähän rajallisempaa. Grazi oli melkein koko vuoden ylläpidossa, joten minun ei tarvinnut käydä tallilla liikuttamassa sitä. Satunnaisesti ratsastelin sitä kuitenkin. Fasun kanssa ei periaatteessa tarvinnut tehdä mitään, sillä varsa pärjäsi varsin hyvin laumassa kavereiden kanssa ja peruskäsittelyllä. Joinakin viikkoina kävin vain moikkaamassa Fasua tarhassa/laitumella ja toisina viikkoina saatoin käsitellä sitä parikin kertaa.

Terveydellisesti molemmilla hevosilla oli vastoinkäymisiä vuonna 2017. Grazilla oli kaksi ähkyä vuoden sisään, joista toinen oli todella paha. Grazin kanssa selviteltiin myös epätavallista hengästymistä mm. maastossa laukatessa tai kentällä reippaammin mentäessä. Sen kanssa kokeiltiin ensin hengitysteitä avaavaa lääkettä, mistä ei ollut mitään hyötyä. Käytiin siis klinikalla tähystämässä kurkku ja saatiin selville, että tamman toinen äänihuuli on halvaantunut. Tämä on eläinlääkärin mukaan traumaperäinen vika ja se olisi mahdollista operoida. Olen tyytyväinen, että syy hengästymiseen on tämä eikä esimerkiksi alkava puhkuri. Vamma on vain otettava huomioon Grazia liikuttaessa. Fasu puolestaan onnistui telomaan jalkaansa heti Sotkamon näyttelyiden jälkeen, mutta se meni ohi piikkikuurilla. Samalla opettelimme pitämään kylmäyssuojia ja olemaan piikitettävänä.

Menestystä hevosistani keräsi viime vuonna Fasu. Se sai kesällä tamma ja varsanäyttelyissä 1 palkinnon ja match showssa se palkittiin BIS-tittelillä.   



Ensi vuoden tavoitteena on Fasun kanssa osallistua kyvyt esiin karsintoihin, käydä näyttelyissä ja mahdollisesti myös match showssa. Varsan koulutuksen osalta lähestytään jo ratsukoulutusta, eli satulaan, jalustimiin, suojiin yms. totutellaan ensi vuonna. Irtohypytystä voidaan tehdä jo vähän isommilla esteillä.  Jos Fasu on hyvässä kunnossa loppuvuodesta (sopusuhtainen kasvultaan) ja satulaan totuttaminen on mennyt hyvin, niin pojan selässä voisi ehkä käydä istumassa. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että varsan kanssa saattaa tapahtua mitä vain ja päämäärät ja tavoitteet saattavat muuttua hetkessä. On kuitenkin kiva asettaa itselleen tavoiteita, joita kohti nuoren hevosen koulutusta voi lähteä viemään. Vielä yksi vuosi edessä, ennen kuin Fasun kanssa voidaan virallisesti aloittaa ratsujuttuja :) En malta odottaa! Tänä vuonna varmasti mietitään myös ruunataanko poika vai ei ja pitäisikö se käyttää irtopalakuvissa. 

En usko, että tuleva vuosi on blogin puolella sen "mielenkiintoisempi" kuin mennytkään. Nuoren hevosen kanssa kun ei vielä työskennellä niin intensiivisesti kuin aikuisen hevosen kanssa. Toki lupaan kertoa täällä isommista tapahtumista ja pääsette edelleen seuraamaan Fasun kehitystä, kasvua ja koulutusta. Myös Grazista kertoilen, jos sen kanssa tehdään jotain mielenkiintoista.


Grazin kohdalla en ole lyönyt mitään lukkoon tulevan vuoden osalta. Minulla on muutama ajatus mitä sen kanssa voisi tehdä ja toivon todella, että se löytäisi vielä toisen hyvän puoliylläpitäjän tai vuokraajan Roosan lisäksi. Tänään taas maastossa ilman satulaa laukkaillessa ajattelin, että tällaisia hevosia tulee eteen vain kerran elämässä. Hevonen, johon voin oikeasti luottaa ja joka tekee mitä vain puolestani. Ihana Grazi :)

Muiden ratsastettavana olevien hevosten kanssa on myös tapahtunut muutoksia, jotka vaikuttavat tulevaan vuoteen. Trakehnertamma, jota kävin ratsastamassa n. kerran viikossa, lähti muualle ylläpitoon, joten sitä en siis enää ratsasta. Luultavasti ainakin parin meidän tallilla olevan tamman ratsastelu jatkuu. Tällä hetkellä minulla ei oikeastaan ole hypättävää hevosta, joten jos sellainen Joensuun alueelta löytyy niin tulen mielelläni tutustumaan :) 

Kiitos kaikille, jotka ovat olleet tukena ja apuna vuonna 2017! Ja suurkiitos kaikille hevosenomistajille tähänastisesta yhteistyöstä! Olen oppinut ja saanut valtavasti uusia ja erilaisia kokemuksia erilaisten hevosten kanssa :)

lauantai 30. joulukuuta 2017

142. Joululahjasuitset käyttöön

Hyvän koon valitsin Fasulle PS of Swedenin Jump off mallista, kun sellaiset Fasulle tilasin joululahjaksi. Aiemmin taisin jo mainita, että olen ihastellut näitä suitsia (tai kaikkia PS of Swedenin suitsia oikeastaan) jo monta vuotta. Nyt sitten Black Friday tarjouksesta sellaiset laitoin tilaukseen. Ne ovat juuri niin kivat, kuin olin odottanutkin. PS of Sweden ei ole minulle kuitenkaan ihan uusi merkki, sillä Grazilla on kyseisen merkin rintaremmi. Fasu voi periä sen sitten kun sellaista tarvisee, sillä Grazilla sitä ei oikeastaan ole nyt tarvinnut käyttää ollenkaan. 


Ostin siis suitset koossa 3 eli full. Ajattelin, että jos ne ovat pientä mallia (kuten jostain luin), niin silloin ne ehkä menisivät jo nyt päähän ja niissä olisi kasvuvaraa tarpeeksi. Fasu rupeaa olemaan cob/full välimaastoa pään pituuden puolesta. Turvan leveys ei kuitenkaan ole vielä saavuttanut täyttä mittaansa. Tällä hetkellä suitset on laitettu melkeinpä pienimmilleen säätöjen puolesta. Turparemmi on vielä vähän iso ja siis tällä hetkellä vähän löysä. Se varmasti istuu sitten paremmin, kun Fasun pää vielä vähän kasvaa. Kuolainremmeissä solki on toisiksi ylimmässä reiässä, kuten myös turparemmin korkeuden kohdalla tuossa otsapannan alapuolella. 


Suitsien mukana tuli leukahihna, mutta ratsun uraa ajatellen me tarvitaan niihin vielä ohjat. Tosin kiirehän niillä ohjilla ei vielä ole. Ajattelin myös jossain vaiheessa hommata suitsiin PS:n oman nepparikiinnitteisen blingbling otsapannan. Nyt blingiä laitettiin Hööksistä aiemmin ostetulla otsapannalla (jonka ostin jo ennen kuin Fasu oli syntynyt!). Ai mitä materialismiharrastusta tämä hevosurheilu onkaan :D

Nämä suitset on erittäin helppo pukea varsan kanssa, joka ei oikein malta pitää päätään pitkiä aikoja samassa kohdassa. Eli kuolaimet suuhun, niskahihna korvien taakse, pikalukolla varustettu turpahihna kiinni ja sitten tarvitsee näprätä solkien kanssa vain alaturpahihnan kanssa. Mielestäni erittäin hyvä homma varsan kanssa, ettei tarvitse näpräillä miljoonien solkien kanssa. Muutenkin mm. Grazin rintaremmin kohdalla olen tykästynyt pikalukkoihin, joita on rintaremmin kiinnityksessä ja martingaaliosan kiinnityksessä, kun martingaali laitetaan ohjiin kiinni. Ei tarvitse avata ohjia, vaan napauttaa vaan pikalukot ohjiin ja lets go. 

Tällä hetkellä olen siis ollut tosi tyytyväinen ostokseen. Nämä on meillä sellaiset edustussuitset. Katsotaan miten nämä kestävät käytössä :)

torstai 28. joulukuuta 2017

141. Yhteiskuvia talvimaisemissa

Talvisessa maisemassa meillä oli kuvailupainotteinen tallireissu :) Tässä muutama yhteiskuva näytille. Iso kiitos kuvista taas Tarulle!







Harvinaista herkkua nuo ylemmät kuvat, missä molemmat osaa olla nätisti :'D Yleensä taitaa tulos olla tämä ;D

lauantai 23. joulukuuta 2017

140. Hyvää joulua!


Tänä vuonna saatiin valkoinen joulu. Meillä on ihan hurjan paljon lunta viime vuosiin verrattuna. Tänään käytiin joulumaastossa neljän hevosen voimin. Minä menin toisella tallin nuorista tammoista ja Roosa oli mukana Grazin kanssa johtamassa joukkoa. Metsä oli niin kaunis, kun puut on kuorrutettu lumikerroksella. Takaisin tultiin lumiukon näköisinä, kun poluille taittuneet lumiset oksat tiputtivat kaikki lumet meidän päälle ja puolivälissä lenkkiä alkoi pyryttää lunta ihan kunnolla. Taitaa suurimmassa osassa maata ollakin aika huono keli tänään. 

Me rauhoituttiin tänä iltana jo kotiin. Ei käydä enää missään muualla kun koiraa lenkittämässä. Paistoin elämäni ensimmäistä kertaa piirakoita ja ne onnistuivat tosi hyvin. Namm, olen kyllä piirakoiden suurkuluttaja. Illalla raahataan kuusi sisälle ja koristellaan se. Katsotaan mitä meidän täystuho on kuusesta ja kuusenkoristeista mieltä. Veikkaan, että sitä ei voi jättää sisälle yksin kuusen kanssa samaan huoneeseen. Häkkiinkään sitä ei väliaikaisesti voi laittaa, kun se karkasi sieltä eilen tehden reiän panssariverkkoon...

Aatoksi suunnitteilla on käydä mummolassa ja minun vanhempien luona. Joulupäivänä sitten tullaan kotiin, minne T:n sukulaisia on kokoontunut. Tallilla en meinannut huomenna käydä. Tämä on poikkeus aiempiin vuosiin, sillä olen monta vuotta putkeen käynyt aattona tallilla hevosia moikkaamassa. Hepat saivat tänään jouluporkkanat ja joulupäivänä sitten lisää, kun ollaan seuraavan kerran menossa tallille silloin.

Rauhallista joulua kaikille! :)

maanantai 11. joulukuuta 2017

139. Joulukuun alku


Päivät vaan juoksee ja joulu lähenee. Minut on pitänyt kiireisenä koulu ja työt, mutta on sitä välillä keretty sairastellakin ja käydä tallillakin asti. Tuntuu, että kuun vaihde oli meillä tosi epäonninen.

Grazilla oli ähky 25.11 lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Sain tallinomistajalta soiton ilta yhdeltätoista ja lähdin tallille puolenyön aikaan päästessäni töistä pois. Tamman kanssa käveltiin pimeässä metsässä ylä- ja alamäkiä ja tassuteltiin kentällä ympyrää kahteen asti, jonka jälkeen tilanne tuntui vähän helpottavan. Eläinlääkäriä ei tarvinnut kutsua, mutta jäin tallille yöksi ja heräilin tunnin välein tarkistamaan tamman vointia. Selvittiin säikähdyksellä. Heti seuraavalla viikolla Roni onnistui raapaisemaan minua silmään ja sarveiskalvohan siinä otti osumaa. Jouduin melkein viikon sairaslomalle, joten talleilut jäi siltä viikolta vähäisiksi.

Joulukuun alusta Grazilla jatkoi vain toinen ylläpitäjistä, joten alan itse myös liikutella Grazia sen minkä kerkeän. On kuitenkin ideana yrittää löytää Grazille vielä vuokraaja tai toinen puoliylläpitäjä, katsotaan löydetäänkö me siihen sopiva henkilö :) 

Fasun kanssa en ole kerennyt tehdä oikeastaan mitään. Marraskuun puolella taisin kerran käyttää sillä satulaa selässä ja juoksutin sitä satulan kanssa kentällä liinassa ja irti. Poika ei sanonut mitään satulasta, joten laitoin jalustimet satulaan roikkumaan. Eipähän sekään Fasua hätkäyttänyt. 

Toteutin nyt vihdoin pitkäaikaisen mielitekoni, eli ostin Fasulle PS of Swedenin suitset. Valitsin mittaamatta Fasun päätä koon 3, eli full ja se on juuri täydellinen. Eli nyt meillä on hienot edustussuitset ensi vuoden karkeloita varten. Tässä yksi kuva suitsista, mutta katsotaan jos Taru pääsisi vielä ennen joulua ottamaan parempia kuvia pojasta suitset päässä. Taidan nyt sitten myydä Hööksiltä viime jouluna ostamani suitset pois, kun ostin kerta nämä uudet nyt. Vaikka niissäkin on kyllä tosi kiva leveä niskahihna...

Jätkää ei kiinnostanut pätkääkään :P
Tallilla olen satunnaisesti ratsastellut kahta nuorta tammaa, joista toisella olen päässyt hyppäämään pari kertaa. Ensimmäisellä kerralla meillä ei mennyt ihan nappiin hypyt, mutta viimeksi meni Super hyvin. Huippua kun alla on hevonen, jonka voi vaan ohjata esteelle ja se hyppää mitä vain. Keskiviikkona päästään taas loikkimaan tikkuja :) 

Tällaista tämä arki on nyt ollut. Jospa tämä tästä tasoittuisi, kun kouluhommat saisi pakettiin tältä vuodelta. Ei olisi enää paljoa, niin minusta tulisi filosofian maisteri. Tosin erityisopettajan ammatti kiinnostaa edelleen, joten toivottavasti motivaatio pääsykokeisiin lukemiseen jatkuu ensi vuonnakin.


sunnuntai 5. marraskuuta 2017

138. Lokakuun irtohypytys

Lokakuussa syyslomaviikolla käytiin maneesilla irtohypyttämässä Fasua. Tarkoituksena oli ensimmäistä kertaa laittaa sille okseria eteen. Meillä on nimittäin tavoitteena osallistua Kyvyt esiin karsintaan tulevana keväänä, kun Fasu on 2v. Vaikka (ja kun) menestystä ei tule, se on hirveän hyvää treeniä nuorelle hevoselle. Uudessa paikassa on paljon uusia hevosia, uusia ihmisiä, odottamista sekä jännittävää uutta tekemistä.

Me oltiin nyt kolmatta kertaa maneesilla. Ei olla käyty muualla kuin tässä samassa maneesissa. Koppiin poika meni ihan suhteellisen helposti kotona. Tiet oli vähän huonossa kunnossa, niin jouduttiin menemään kiertotietä ja matkaan meni n. 45 min. Perillä Fasu käyttäytyi hienosti. Vietiin poika maneesiin, rakennettiin kuja ja samalla Fasu sai vähän verkkailla hölkkäilemällä maneesissa. 

Kun kuja oli valmis, niin talutin varsan muutaman kerran läpi ja sitten nostettiin esteet pieniksi. Fasulla oli ihan ok imu kujaan, mutta se olisi voinut olla hieman aktiivisempi itse kujassa. Muutamia kertoja Fasu kolautti keskimmäisen esteen takajaloillaan alas, kun se jarrutti kolmannelle esteelle, jos emme tukeneet sitä kujassa. Jarruttamisen takia sillä ei ollut tarpeeksi energiaa hypätä viimeistä estettä ja se kielsi okserille. Se otti muistaakseni korkeintaan 2 kieltoa, mutta alla olevalla videolla näkyy viimeinen hyppykerta. Jouduin viimeisellä kerralla auttamaan Fasua eteenpäin juoksutusraipalla ja äänellä kujan vieressä aika reilusti, koska alla oli kielto. 


Hyvin tämä kerta kuitenkin kokonaisuudessaan meni. Fasu sai vähän tuntumaa okseriin (jota se ei estetyyppinä tuijottanut ollenkaan). Kokeilimme myös värikkäämpiä puomeja, ennen meillä on ollut vain noita tummia käytössä kujassa. Esteitä ei nostettu tuota videon korkeutta isommiksi, sillä kuten yllä jo mainitsin, niin tälle korkeudelle tuli pari kieltoa. Tuntui, että nyt ollaan siinä rajalla, että Fasu joutuu tekemään töitä eikä vain pysty laskettelemaan kujan läpi helposti. Ei pidä missään nimessä laittaa sille liikaa painetta, jotta tämä hyppyhomma pysyy mielekkäänä. Tuon viimeisen onnistumisen jälkeen laskettiin esteet pieniksi ristikoiksi ja Fasu sai mennä ne vielä kerran. 

Kotiin lähtiessä Fasu ei oikein halunnut mennä koppiin, joten jouduimme keskustelemaan lastaussillalla hetken. Lopulta päästiin lähtemään kotiin. Fasu on helppo reissaaja, se matkustaa kopissa niin nätisti. 

Lomitusviikko syyslomalla meni muuten hyvin :) Oli kiva seurailla omien hevosten tekemisiä ja todistaa jälleen kerran, että tallinpito on rankkaa. Fasua harjailin iltaisin ja kerran kävin myös ohjasajamassa sitä kentällä. Yhtenä iltana se oli köllöttelemässä karsinassa iltaheinien aikaan ja antoi Ronin mennä haistelemaan ja minun tulla rapsuttelemaan. Roni oli viikon jälkeen ihan poikki ja niin olin kyllä minäkin :D