9. Orivalintana French Match Ask

French Match Ask

 

Olisi kenties jo aikakin esitellä teille meidän orivalinta. Mietin oria noin 3 kuukautta, ennen kuin tein sitten viimeisen päätöksen. Kaikki orit, joita ajattelin olivat upeita omalla tavallaan ja valinta oli oikeasti tosi haastava tällaiselle hyvin jalostusasioista tietämättömälle ihmiselle. Heti, kun tämä varsotusajatus tuli päähäni, selailin tietysti erilaisia sivustoja ja blogeja, joista etsin tietoa jalostukseen liittyen. Olin varmaan tällä kertaa todella huono tiedonhaussa, sillä en löytänyt kovinkaan montaa sivustoa tai blogia, jossa oltaisiin todella kerrottu orivalinnasta niin, että siitä olisi minun tilanteessani ollut hyötyä. Olisin esimerkiksi halunnut tietää tarkkaan mitä tamman heikkouksia on mahdollisuus parantaa orin vahvuuksilla, millä prosenteilla siinä voidaan onnistua ja niin päin pois. Toki englanninkielistä materiaalia en oikeastaan edes etsinyt, joten siinäkin suhteessa jätin tiedonhaun vähän puolitiehen. Muutamia blogeja bongailin, esimerkiksi Heidin nelivedot-blogissa oli kyllä hienoja oreja linkitetty, joiden nimien kautta pystyin sitten etsimään ulkomaalaisia orejakin. Katselin myös laatuarvosteluissa menestyneitä hevosia ja niiden isiä esimerkiksi sukupostista, jotta saisin jonkin käsityksen jalostuksessa suosituista oreista Suomessa.

Tässä hieman mietintöjä ja lopputulos:

(usea esitelty ori löytyi useastakin eri paikasta, enkä nyt lähtenyt linkittämään kaikkia paikkoja mistä niiden tietoja löysin)



Coupe de Cour

All time suosikkiorini on ehdottomasti komea Coupe de Cour. Tiesinhän minä, että oli silkkaa mahdottomuutta ajatellakaan, että saisin oria käyttöön tammalleni. Minulla oli monta kysymysmerkkiä orin kohdalla: kuka oria "välittäisi" Suomeen, missä muodoissa spermaa lähetettäisiin (tuore, pakaste) ja minkä hintainen ori olisi. Löysin kyllä orin esittelyn Ludger Beerbaumin sivuilta. Hintaahan orilla on ja tietenkin sen päälle vielä rahtikulut jokaisesta lähetyksestä. En sitten perehtynyt orin saatavuudesta Suomeen sen paremmin, kun ajattelin että katselen muitakin vaihtoehtoja. Nyt kun katsoin uudelleen orin esittelysivua, niin tuoresiirtona oria olisi saanut, mutta hinta on melko suuri. Lisäksi ulkomailta on aina hankalampi tilata ja venkslata muidenkin asioiden kanssa. Yllätyin myös siitä, että tällä orilla on kaksi Suomessa syntynyttä jälkeläistä.

Plot Blue

Plot Blue

Toinen ehdoton suosikkini on Plot Blue. Komea, isomerkkinen esteori. Orin esittely löytyi Elite Stallionsin sivuilta. Mikä kapasiteetti orilla onkaan, olen ihallut sitä monesti televisiostakin. Hinta kirpaisi sekä se, että oria oli saatavana vain pakasteena. Siihenpä se haaveilu sitten kaatui. Jos olisi varaa, niin miksipäs ei, mutta opiskelijabudjetilla homma olisi mennyt pahasti miinukselle.

Cornet's Stern

Balou du Rouet

Sandro Boy

Shockemöhlen oreja puolestaan Suomeen välittää Carrus Dressage. Heidän oreistaan mieleeni painuivat ainakin sukunsa puolesta Balou du Rouet (isä Baloubet du Rouet), ulkonäkönsä ja sukunsa puolesta Cornet's Stern (isä Cornet Obolensky) ja Sandro Boy. Kaikki hienoja oreja. Suurin osa oli kuitenkin tarjolla vain pakasteena ja hinta oli niin kova, että jouduin luopumaan toiveista astuttaa tamma jollakin näistä oreista.

Concreto Kuva: Hippos kuvapankki

Satisfaction II Kuva: Hippos kuvapankki

Ludwig von Bayern
Kuva: Hippos kuvapankki

Ensimmäinen paikka mistä lähdin etsimään Suomessa vaikuttavia oreja oli tämä sivusto. Sieltä löytyi koottuna ratsuoreja joiden kautta pääsin sitten oriasemien sivuille. Suomessa majailevista oreista minulla oli mielessä etenkin Sammaliston valikoimasta Concreto, Satisfaction II ja kun näin että Ludwig von Bayern oli myös tulossa Sammalistoon, se sai myös paikkansa listaltani. Concreto oli pitkään listani kärjessä, ennen kuin lopullinen orivalinta sitten syntyi.

Catcall
Kuva: Hippos kuvapankki

 

Lisäksi mietin vuoden vaihteen jälkeen myös oria Catcall, mutta siitä ei löytynyt oikein tietoa tulevan kauden käyttömahdollisuuksista, enkä löytänyt sitä oikein minkään oriaseman sivuilta, joten lopulta jätin orin pois listalta. Ori oli miellyttävän näköinen ratsastaa ja kimo väritys oli mieleeni. Lisäksi tiesin, että orilla on jo jälkeläinen täällä päin ja sitäkin olisi mahdollista ollut päästä sitten katsomaan livenäkin. Nyt ilmeisesti ori ei ole tarjolla jalostukseen tällä kaudella, tai sellaisen kuvan minä olen saanut kun sitä ei ole oikein löytynyt mistään.

Aika pitkälti oli selvää, että halusin valita laadukkaan esteorin, jonka ulkonäkö, hyppytyyli, askellajit ja luonne vakuuttivat minut. Varsasta havittelen tietenkin estehevosta tulevaisuudessa. Jos kerta ollaan nyt varsaa hommamassa, niin siitä olisi mukava saada edes laadukas estepeli alue/kansalliselle tasolle. Itselläni ei varmasti ihan rahallisistakaan syistä ole mahdollisuuksia viedä hevosta pidemmälle. Tämänkin takia jouduin jättämään nuo huippuorit pois listalta, vaikka se jollain tavalla olisikin ollut mahdollista saada joku niistä käyttöön Grazille. Suomessakin on hienoja oreja, joiden jälkeläiset ovat pärjänneet hyvin arvosteluissa. Ajattelin myös mitä minä haluaisin tulevalta hevoselta. En ole huippuratsastaja, joten vaikealuonteinen  ja kuuma estetykki olisi aivan liikaa tällaisen amatöörin ratsastettavaksi. Grazi on luonteeltaan niin kiltti ja rauhallinen, että toivon totisesti että se periyttäisi hyvää luonnettaan mahdolliselle varsalleen, samoin kuin rehellisyyttä ja luotettavuutta. Estehevosen parempia ominaisuuksia toivon sitten periytyvän mahdolliselle varsalle isän puolelta. Näitähän olisi sitten pieni lisä säpäkkyys, laukka, parempi jalkatekniikka ja selänkäyttö sekä tietenkin kapasiteetti.

Lopullinen valinta:

French Match Ask

Kuva: Ridehesten 2015

 

 

Luin tästä orista ensimmäisen kerran hevostalli.netin keskustelusta. Siellä joku mainitsi orin, joka oli tulossa Tanskasta Suomeen täksi astutuskaudeksi. Siellä oli muistaakseni mainittu myös orin hienosta suvusta. Googletin hevosen ja siitä löytyikin lisää tietoa Eläinlääkäri Anne Niemen sivuilta. Ihastuin oriin heti, kun näin sen kuvat ja hyppyvideon. Katsoin videonkin moneen kertaan, mutta vasta myöhemmin tajusin katsoa sen YouTubesta, jolloin näin koko videon. Orin esittelysivulta siitä nimittäin puuttuu osa oikeasta reunasta, jolloin en tajunnut katsoa viimeistä hyppyä isoimmalle esteelle.

Kerta tällainen komistus oli tulossa Suomeen ja sitä oli tarjolla tuoresiirtona, niin laitoin sen ykköseksi listalleni jo ennen kuin tiesin minkä hintainen ori tulisi olemaan. Kun orin hinta selvisi sitten maaliskuun lopussa Suomen oripäivien jälkeen, niin laitoin heti varauksen orista. Enkä kyllä ole miettinyt myöhemmin kertaakaan, että olisi pitänyt valita joku muu ori.

Ori edustaa DWB:tä, eli Tanskalaista puoliverista. Se on 168cm korkea, joten juuri sopiva 162cm tammalle, kun haussa ei olisikaan mikään hirveän isoksi hevoseksi kasvava varsa. Olen nimittäin itse aika lyhyt, "saman pituinen" kuin Grazikin, eli 162cm pitkä. En todellakaan halua mitään turhan isoa hevosta, sillä olen koko ikäni ratsastanut paljon poneilla ja pienillä hevosilla.
 

Ori on komea ja minun mielestäni todella moderni urheiluhevonen. Se hyppäsi irtohypytyksessä ja ratsatusvideoissa hienosti, se oli saanut hyvät arvostelut Tanskan oripäiviltä sekä etenkin sen laukkaa oli kehuttu. Laukka on Grazin heikkous ja halusin todellakin hyvälaukkaisen orin. FWB -kantakirjassa orilla on 1. palkinto, joten ei kyllä rakenteenkaan puolesta ole ainakaan minulla mitään huonoa sanottavaa. Toivottavasti se korjaisi vähän Grazin "hoikkaa" olemusta vähän ja  tasoittaisi varsalle tuota tamman jäätävän isoa säkää pienemmäksi...

Tietenkin aina mietityttää vähän käyttää oria, joka on ensimmäistä kertaa jalostuksessa. Luotankin nyt tässä suhteessa oritestiin hevosen arvioinnissa ja sen sukuun. Sieltä löytyykin useita upeita hevosia, esim. Darco, Quidam de Revel ja Diamant de Semilly. Tykkään myös kovasti orin isästä  Favorit Askista ja siitä, kuinka paljon itse French Match Ask näyttää isältään ulkonäkönsä puolesta.
Enhän minä oikeastaan tiedä mitä se Grazikaan periyttää, kun sillä ei ole vielä yhtään varsaa teetetty. Tämä onkin nyt sitten vähän tällaista ihmettelyä, odottamista ja toivomista, että mitä ominaisuuksia sieltä sitten tuleekaan esille.
 

8. Kahden viikon odotus ja sitten tiineystarkastukseen

Valmiina lähtöön

Perillä oriasemalla

Keskiviikkona kävimme siis uudelleen oriasemalla. Tällä kertaa tamman siementämisen merkeissä. Päivä oli kuitenkin pitkä, sillä matkaan lähdettiin vasta 20.00 illalla. Ennen lähtöä kerkesin kuitenkin viettämään n. 2 tuntia klinikalla ähkyponin omistajan seurana. Poni oli kurjassa kunnossa, mutta saatuaan nesteytystä, kipulääkettä ja tarvittavaa hoitoa, se näytti jo paremmalta. Meidän traikku oli lainassa, joten jännitettiin vähän että kerkeävätkö he pois klinikalta ajoissa, jotta keritään viemään tamma siemennykseen.

Poni tulikin sitten kahdeksaksi tallin pihaan meidän traikussa ja lastattiin Grazi samaan koppiin. Sen verran oli ponille tullut jo elämäniloa takaisin, että se kiukkusi koko matkan ja yritti napsia Grazia kaulasta. Ajatus oli, että viedään poni ja Grazi toiselle tallille, kunhan päästään pois oriasemalta. Ajattelin, että jos tässä tulee vielä keikkoja oriasemalle, niin tämä talli (mihin ollaan kesällä menossa) on lähempänä oriasemaa kuin kaupungin talli. Eli ajelen mieluummin ilman koppia, 100:sen rajoituksella 30 kilometriä ja kuljetan hevosta sitten vain 7 kilometrin matkan maalla sijaitsevalta tallilta oriasemalle. Jos tarvitaan vielä käydä oriasemalla perjantaina, niin toisin tamman sitten kotiin lauantaina aamusta.



Päästiin kuitenkin perille 20.30 aikoihin ja jouduttiin hetki odottelemaan ennen siemennystä. Tällä kertaa tamma ei ihan ilman mutisemista kävellytkään pakkopilttuuseen, vaan jouduttiin vähän avittamaan pepun takaa työntämällä. Jälleen kerran n. 15 minuutissa siemennys oli ohi. Putkea pitkin ruiskusta perille. Sitten suojitus ja tamman takaisin koppiin. Sovittiin taas, että soitan seuraavana päivänä eläinlääkärin saapumisaikaa.

Käytiin kuitenkin vielä lopuksi katsomassa mikroskoopilla näytettä spermasta. Hyvä, että mikroskoopillakaan erotti mitään liikkuvaa, kun olivat niin pieniä viivan näköisiä siittiöitä. Mutta kyllä siellä liikettä näkyi. Sai kyllä tosi tarkkaan katsoa, että näki mitään. Ainakin siis tällaisen ihmisen silmiin, joka ei ole ennen moista näytettä tutkinut.





Hän oli nokosilla aamupäivällä

Torstaina lähdin itse liikkeelle 12.00. Olin aamulla tiedustellut eläinlääkärin saapumisaikaa, ja sovimme että tulemme tamman kanssa 13.00 oriasemalle. Ajattelin siis, että jos lähdemme tallilta n. 12.40, niin olemme yhden aikaan perillä. Tallilla noudin ensin tamman tarhasta. Siellä se oli pötköttelemässä, eikä meinannut nousta ylös ollenkaan. Se oli aamupäivän päässyt nyhtämään vähän vihreää ruohoa tarhassa. Kohtapa se laidunkausi alkaakin, niin saa hepat taas maistella vihreää mahan täydeltä.

Piti vähän miettiä laitanko loimen kuljetukseen, kun mittari näytti 16 astetta lämmintä. Ulkona oli kyllä tuulinen keli, mutta kopissa on aina vähän lämpimämpi eikä pitäisi hirveästi tuulla. Niimpä päätin, että loimea ei tarvita.

Oltiin ajallaan perillä ja vietiin Grazi ultrattavaksi. Tällä kertaa pakkopilttuuseen meneminen oli vielä nihkeämpää, piti vähän narun kanssa avittaa pepun takaa. Rauhallisesti se kuitenkin sitten seisoi, kun oli sinne mennyt. Ultrassa näkyi, että follikkelit olivat hävinneet, eli tamma oli ovuloinut! Tämä tarkoitti sitä, että kiima oli tältä erää ohi ja siemennys oli tapahtunut juuri oikeaan aikaan. Ei tarvittu katkaista kiimaa tai siementää tähän kiimaan uudelleen, mitä alun perin oli ajateltu. Onneksi siis siemennettiin tamma eilen, sillä huomenna olisi ollut liian myöhäinen. Sain tiineystarkastuspäivämäärän ja se on 21.5. eli 15 vuorokautta viimeisestä siemennyksestä (6.5.). Tällöin pitäisi nähdä onko siellä mitään, vai aloitetaanko siemennysrymba alusta. Tai mahdollisesti poistetaan "kaksonen", jos sinne on sellainen päässyt ilmestymään. Kaksonen ilmeisesti puristetaan jollain tavalla pois, en ole perehtynyt asiaan sen tarkemmin.




Livekuvaa trailerista

 



Jälleen kerran nopsa homma, heppa takaisin autoon ja kohti tallia. Kävimme vielä maalla sijaitsevalla tallilla pyörähtämässä, sillä olin jättänyt Grazin tavarat sinne. Lisäksi halusin käydä siellä maastossa, sillä maastot ovat paljon paremmat tällä tallilla. Kävimme siis maastoköpöttelemässä ilman satulaa. Tamma käyttäytyi varsin fiksusti. Maastoilun jälkeen loimi niskaan ja tamma traileriin, sitten kaupungintallia kohti.

Jännityksellä nyt sitten odotetaan kaksi viikkoa, jonka jälkeen informoin taas uusista käänteistä. Toivottavasti siellä on pienenpieni varsanalku. Tietysti tämä olisikin varmaan liian hyvää ollakseen totta, että kaikki onnistuisi ensimmäisellä kerralla suoraan... No saas nähdä.

7. Huomenna takaisin oriasemalle

Voi, kun kaikki menisi hyvin <3
Kuva joltain aikaisemmalta kesältä, eikä liity Graziin mitenkään.

Kaikki menikin tänään varsin hyvin! Sain olla pois koulusta, sain auton, kesärenkaat oli isän ja veljen toimesta vaihdettu traileriin jo maanantaina ja oli juuri sopiva ajankohta rahdata tamma ultraan.

 

Aamulla soittelin oriasemalle ja tiedustelin eläinlääkärin saapumisaikaa. Sovittiin, että menen oriasemalle yhdeksi tamman kanssa. Kotitallilta oriasemalle ajaa noin puoli tuntia, joten lähdinkin jo ajoissa hakemaan traileria vanhempien luota, jotta tällä kertaa selviäisin ilman kiirettä. Viime kerran, kun oli hevosen kanssa lähdössä liikkeelle trailerilla, oli vielä lunta ja en saanut tyhjää traileria liikkeelle pihasta ilman veljen työntöapua. Piha oli turhan liukas silloin.

 

Tänään kaikki sujui kuitenkin hyvin. Nappasin trailerin autonperään joskus 11.40 aikoihin ja äiti lähti vielä mukaan kaveriksi ja apukäsiksi. Mentiin tallille, jossa hain Grazin sisälle, harjailin vähän, suojitin ja loimitin kuljetusta varten. Sitten jotain tavaroita mukaan, jos joutuisin jättämään tamman oriasemalle yöksi.

 

Lähdimme matkaan noin klo. 12.15, joten sain ajella ihan rauhassa. Tamma käveli hienosti suoraan koppiin, joten siitäkään ei viivytyksiä muodostunut. Oriaseman pihassa oltiin noin 12.50, joten ihan ajallaan. Eläinlääkäri ei ollut vielä tullut, joten käytiin sitten kirjoittelemassa papereita valmiiksi.

 

Itse ultrauskin sujui todella näppärästi. Grazi meni nätisti pakkopilttuuseen, ei ihan omin avuin, mutta pienellä kädenkosketuksella takapuolelle se uskaltautui kävelemään perässäni ahtaaseen paikkaan. Tamma ihmetteli vähän uutta paikkaa, mutta viidessätoista minuutissa sitä oltiinkin pihalla ja valmiina lähtemään kotitallille.

 

Toinen (en nyt muista kumman puoleinen) follikkeli oli jo noin 4 cm kokoinen, toinen puolestaan alle 2 cm. Sunnuntain panikointini siitä, että keskiviikko olisi siemennykselle liian myöhäinen oli ihan turhaa. Lopullinen päätös oli kuitenkin se, että siemennetään tamma huomenna, mutta ei katkaista vielä kiimaa. Tammaa ei kuulemma uskalla nyt jättää siementämättä. Voi kuitenkin olla, että tähän samaan kiimaan voidaan siementää vielä loppuviikosta uudelleen.

 

Huomenna mennään oriasemalle vasta illalla, sillä paketin saapuminen Vaasasta kestää koko päivän. Torstaina olisi sitten vielä toinen ultra ja katsaus siihen, tarvitseeko siementää vielä uudelleen. Joten palaillaan näihin aiheisiin sitten torstaina.

Oli niin nopea reissu, että en kerinnyt ottaa yhtään kuvaa, mutta katsotaan jos huomenna napsisin jotain kuviakin.

6. Iik! Tiistaina oriasemalle!

Olin kyllä tänään saada melkoisen sydänkohtauksen tallilla. Otin hepat sisälle ihan tavalliseen tapaan ja menin sitten harjailemaan Grazia. Ajattelin, että no voisihan sen tässä antaa nuuhkia hieman vastapäisessä karsinassa olevan valkoisen hurmuriruunan kanssa. Noh, tammahan inahti kerran ruunaherralle ja ruikkasi sitten käytävälle monta kertaa. Olin ihan äimän käkenä, että nytkö se sitten näyttää kiiman kunnolla!

No, hevonen takaisin karsinaan ja soittoa tallinomistajalle. Hän sanoi olevansa melkein tallilla, joten odottelin siinä sitten kuumeisesti ja yritin välissä soittaa oriasemallekin. Sieltä ei tosin vastattu.

Kun tallinomistaja saapui, niin katsottiin vielä yhdessä että miten hyvin Grazi sitä kiimaa näyttää. Ja näyttihän se tosi hyvin. Sain vain kehotukseksi soittaa uudelleen oriasemalle ja yrittää saada tamma mahdollisimman pian ultraan, jotta koko homma ei kerkeäisi mennä ihan ohitse.

Sainkin oriasemalta porukkaa sitten kiinni puhelimitse ja sovittiin, että kyselen tiistaina moneltako eläinlääkäri on sinne tulossa. Alustavasti kuitenkin iltapäivällä. Juu, onneksi ei ole töitä tiistaina, mutta sattuipa kuitenkin että samaan aikaan minun täytyisi olla kandiseminaarissa esittelemässä omaa tutkielmaani! Täytyy yrittää siirtää esitysaikaa seuraavalle päivälle ja vedota force majour-tilanteeseen hevosen kohdalla, jotta saisin olla muutaman tunnin seminaarin lopusta poissa.

Jos tämä ei onnistu, niin täytyy pyytää tallinomistajaa kuskaamaan hevonen oriasemalle tai viedä se sinne aamupäivällä jo.

Jos käy niin hyvä tuuri, että olisi sopiva aika tamman siementämiselle, niin tiistai-iltana kerkeää vielä tilata siementä, joka lähtisi matkaan keskiviikkoaamuna ja olisi mahdollisesti perillä keskiviikkoiltana. Näin ollen Grazin voisi siementää keskiviikkona.

Nyt vaan sormet ristissä, että:

1. Saan olla pois koulusta ja vaihtaa esitysaikaani

2. Keretään vaihtaa koppiin kesärenkaat

3. Saan avomieheltä auton lainaan, ja että se saa seminaarista kyydin kotiin

4. Että tilanne ei mene ohi ja keskiviikko tai myöhemmät päivät olisivat sopivia siementämiselle!

En malta odottaa tiistaihin!

5. Omatoiminen kuolainten ottaminen

Sain viime viikolla idean Mustaa valkoisella-blogin perusteella opettaa Grazi ottamaan kuolaimet suuhunsa omatoimisesti. Tässä nyt pieni videopätkä, joka jo sen päivän harjoittelun jälkeen otettiin.

 

Tämä on kolmas kerta, kun tätä ollaan harjoiteltu. Aiemmin mulla on ollut kuivia leivänpaloja käytössä ja Grazi on saanut syötyä ne hyvin myös kuolainten kanssa. Nyt oli jotain omenakarkkeja, paljon leipää kovempia ja tamma ei oikein saanut niitä kuolainten kanssa syötyä. Ensi kerralla sitten taas ruisleivät käyttöön. Nyt seuraava vaihe olisi varmaan se, että en anna jokaisella kerralla herkkua, vaan välillä vain jotta motivaatio säilyy yllä. Lisäksi kuolaimia pystyisi siirtämään jo hieman kauemmas, kun tamma rupeaa tajuamaan että ne voi käydä sieltä kauempaa hakemassa.

Sain tänään postissa orin varausmaksulappusen, joten kaikki on sitä myöten selvillä ja hoidettu. Nyt vaan odotellaan tammaa.. Eilen oli aivan ihana keli ja nyt  sitten tulee taivaan täydeltä räntää ja lunta. Ei tätä kyllä vielä kesäksi voi kutsua ja ei ainakaan helpota kelin puolesta tätä astutusjuttua. Lämpimiä kelejä siis odotellaan!

Joen rannassa käppäilemässä.

Puhelinlaatu, toissapäivän maastokäppäilyn jälkeen. Tamma kävi vähän polskuttelemassa joessa :)

  Äsken otettu kuva ulkoa

  Mittari näyttää nollaa

4. Tarhamöllötyskuvia

Eilen oli kiva keli, aurinko paistoi ja oli suhteellisen lämmin. Tulisipa näitä kelejä enemmänkin, niin rupeaisi varmaan ne kiimatkin näkymään vähän paremmin. Tänään puolestaan on tullut jo oikein kunnolla vettä, onneksi on tuo maneesi jonne pääsee sadetta karkuun. Lauantaina ja sunnuntaina Grazi vietti vapaapäiviä, kun oma aikataulu on niin hektinen, että ei oikein kerkeä kuin tallilla piipahtaa. Tänään oli tarkoituksena käydä maastokävelyllä ilman satulaa, mutta jos sade ei tuosta lakkaa niin taitaapa vaihtua suunnitelmat.

 

 Kävin itse eilen kahteen otteeseen tallilla, ennen töitä ja vielä töiden jälkeen. Ensimmäisellä kerralla nappasin heppoja sisälle ja sitten vielä illalla iltatallin tekoa. Ihana tulla tallille, kun kuuluu hörähdyksiä heti kun oven aukaisee.

 

Napsin jotain kuvia ulkoilusta. Aluksi tamma ei oikein millään olisi malttanut katsoa kameraan ja sen jälkeen sitten se ei malttanut pysyä tarpeeksi kaukana kamerasta, jotta olisin saanut hyviä kuvia. Mukana oli vain pidempi putki kameraan, joten sen takia olisi pitänyt päästä vähän kauemmas hevosesta.

 

Ollaan harjoiteltu myös kuolaimien ottamista suuhun omatoimisesti ja harjoittelusta on pientä videotakin. En vain ole saanut sitä ladattua vielä nettiin asti, joten kunhan se on netissä niin laittelen sen sitten tännekin.

 

Ei edelleenkään selviä merkkejä kiimasta :/

Mitä sieltä löytyy voisi löytyä..

Klippausjälki olisi kaivannut vielä vähän siistimistä

3. Selvennystä varsaprojektista

Olisihan tästä itse blogin aloitusideastakin hyvä kirjoittaa vähän pidempää selostusta, joten tässäpä sitä sitten enemmän.

 



Lähtökohdat



Saatiin joulukuussa diagnoosi outoon oireiluun ja rakkaan tamman tulevaisuutta piti miettiä uudelleen. Siinä tilanteessa tuntui ihan oikeasti siltä, että maailman lyyhistyy kasaan. Tiedän, että tämän hevosen menohalut ja estesydän ei kestä joutilaana olemista, joten puskahevosen elämä ei tuntunut oikealta vaihtoehdolta pidemmän päälle. Monia asioita mietittiin läpi, mitä tammalle tehtäisiin, milloin siitä olisi aika luopua sekä missä käytössä se kestäisi ja voisi parhaiten, sekä tietenkin miten pitkään se kestäisi suunniteltua käyttöä. Lisäksi maailma on pullollaan pikkuvikaisia hevosia, jotka etsivät sitä ihanaa loppuelämän kotia. Rajasin siis lopulta myynti-idean kokonaan pois. Lisäksi asiaa hankaloitti se, että saan itse motivaatiota treenaamisesta, valmentautumisesta ja kilpailemisesta ja tämä hevonen ei soveltuisi enää siihen käyttöön. 



Kevyttä humputtelua kaulanarulla

Nyt on melkein puoli vuotta siitä, kun esteet jätettiin kokonaan pois päiväohjelmasta. Puomeja on menty ihan muutamia kertoja, mutta todella harvakseltaan. Muutenkin elämä on joulukuun jälkeen ollut hyvin kevyttä, lähinnä maastoilua ja kevyttä ratsastelua. Liikutus on kuitenkin säännöllistä ja pidempiä taukoja ei liikunnan osalta pidetä. Ollaan harjoiteltu tamman kanssa kaulanarun kanssa menemistäkin ja se luonnistuu varsin hyvin! Tästä lisää joskus myöhemmin.

 

Joulun alla ajauduin sitten siihen päätökseen, että yritetään astuttaa tamma keväällä. Eihän toukokuuhunkaan olisi enää kuin viisi kuukautta. Siinä välissä olisi hyvää aikaa miettiä oriehdokkaita ja järjestellä asioita astutusta ajatellen. Jos ei nappaa, niin mietitään hevosen kohtaloa sitten tarkemmin, mutta siihen asti haluan ajatella positiivisesti ja toivoa että saadaan tamma kantavaksi. Jos varsa syntyy oikeasti, niin siitä saa mukavan projektin opiskelun loppuajoiksi, jolloin koulunkäynnin ohella ei tarvitse stressata hevosenomistajan arkea hevosen treenaamisen kannalta niin paljoa. Ja tulevaisuudessa ehkä kivan pelin estekentille.

Suunnittelu

Sittenpä alkoikin hirveä miettiminen ja asioiden selvittely. Kyselin vielä monilta tahoilta mielipiteitä tamman astuttamisesta ja onneksi läheltä löytyy paljon osaavia ihmisiä joilta pystyy pyytämään apua, muun muassa sen paikan tallinomistaja jolla Grazi nyt on, hyvä ystäväni joka on opiskellut hevosalalla ja toinen ystäväni, jonka hevosia olen saanut käynyt hoitamassa jo pikkutytöstä lähtien. Heillä kaikilla on jo aiempaa tietoa hevosen astutukseen, varsomiseen ja varsan alkukoulutukseen liittyen.

 

Minulla on mahtava paikka tiedossa kantavaa ja varsovaa tammaa ajatellen sekä oriasema sijaitsee lähellä ja saan vietyä tamman tarkastusten välillä kotitalliin. Kuljetuskalusto löytyy omasta takaa ja kuljetuksien kanssa Grazi on aina ollut mielettömän hyvä, joten siitä tuskin tulee mitään ongelmia.

Jospa saataisiin tuommoinen ihana varsa Grazillekkin ensi vuonna <3

Oria valitessani jouduin kuitenkin miettimään mitä ominaisuuksia haluaisin tulevalta varsalta ja mitkä ovat Grazin heikkouksia joita haluaisin parantaa. Lisäksi esimerkiksi pakastesiemenen tilaaminen ulkomailta ei olisi oikein mahdollista, sillä lähin oriasema jossa tehtäisiin siemennyksiä pakastespermalla on turhan kaukana. Niimpä suurin osa hienoista ulkomaalaisista esteoreista oli suljettu pois. Samalla tavalla budjetti rajoitti orin etsimistä paljonkin ja edelleen vaikutti lähinnä sulkemaan ulkomaalaisia oreja pois valikoimasta. Haku keskittyi siis lähinnä Suomessa tarjolla oleviin esteoreihin. Katselin oreja jo heti joulun jälkeen ja suurin osa orintarjoajista ei ollut edes päivittänyt nettisivujaan.

 

Soittelin lähempänä huhtikuuta oriasemalle neuvojen toivossa ja kun oripäivien tulokset olivat selvinneet ja orinpitäjien nettisivut päivittyneet, niin varasin sitten orinkin valmiiksi.

Nykypäivä

Ori on valittu ja varattu, ja siitä kirjoittelen teille myöhemmin lisää. Nyt seuraillaan kiivaasti tamman kiimoja ja härnyytellään orimaisella ruunalla, josko se kiima sieltä pikkuhiljaa alkaisi näyttäytyä. Grazi on omasta mielestäni huonohko näyttämään kiimojaan, vaikka esimerkiksi serkkuni joka on käynyt tammalla ratsastamassa ja tammaa hoitamassa on sanonut että välillä tuntuu, että se näyttää kiimansa tosi hyvin ja käyttäytyy kovin tammamaisesti. Ehkä olen vain itse jotenkin turtunut tamman käytökselle.. täytyy seurata siis entistä tarkemmin erilaisia oirehdintoja.

Jos tuntuu, että kiimaa ei ala näkyä, niin täytyy viedä tamma ultraan oriasemalle. Sillähän se homma sitten selviää, että missä ollaan menossa.

 

Toiveet on korkealla tämän projektin suhteen, toivottavasti kaikki menee hyvin ja onni kerrankin meidän puolella. Tässä on muutamia viikkoa varmasti vielä ennen astutusmahdollisuutta, joten kerron sitten lähempänä tarkemmin varsaprojektin jatkumisesta. Siihen asti seuraillaan vähän meidän arkea :)