keskiviikko 11. toukokuuta 2016

84. Lauma laitumella

Viikko on mennyt niin hurjaa vauhtia ohi, että nämäkin nyt julkaistavat kuvat tuntuvat jo olevan vanhoja. Viime viikolla tammat ja varsat pääsivät totuttelemaan vihreään, aluksi vähän aikaa ja laidunaikaa pikkuhiljaa pidennettiin. Aluksi molemmat tammat varsoineen saivat olla laitumella yksin, mutta loppuviikosta päätimme kokeilla mitä tammat sanovat, jos ne laitetaan samalle laitumelle. Niinpä tammat talutettiin laitumelle (varsat olivat irti) ja tammoja pidettiin hetki kiinni, että varsoilla olisi mahdollisuus tutustua. Kumpikaan varsa ei uskaltanut lähteä emän luota pois. Molemmat seikkailivat emän toisella puolella eivätkä menneet lähellekään toista tammaa ja varsaa. Lopulta päätimme sitten päästää myös tammat irti. Hetken tammat jaksoivat juoksennella, kunnes rauhoittuivat hyvän välimatkan päähän toisistaan ja aloittivat vihreän imuroinnin.




Nyt nelikko on ollut samalla laitumella päivittäin ja ne ovat päässeet syömään vihreää. Meidän leveysasteilla ei ihan hirveän rehevät laitumet vielä ole ja ruoho on melko lyhyttä, joten syötävää ei ole paljoa. Aamuisin tammat syövät rauhassa sisällä ainakin yhden heinäverkollisen ja laitumellekin on tarjottu kuivaa heinää (jota Grazi muuten syö laitumella ollessaan vihreän lisäksi). Grazin kanssa ongelmana on edelleen liian vähäinen veden juominen, joten se saa aina karsinassa/pihatossa ollessaan melassivettä. Ulkona se juo tosi huonosti, vaikka on ollut todella lämpimiä päiviä. Harmittaa vaan, kun varsat eivät vieläkään oikein uskalla mennä tervehtimäänkään toisiaan, vaan pysyvät mieluummin mahdollisimman lähellä omaa mammaa. Ehkä se uskallus sieltä löytyy kesän mittaa, kun ovat paljon yhdessä.

Tänään kävin aamulla tallilla ja voihan rasavilli pieni penska, kun laittoi ihan ranttaliksi karsinassa. Se antoi harjata aluksi ihan hyvin, mutta jossain vaiheessa vaan hermo petti ja pelleily alkoi. Jalkoja nostellessa Fasu yritti näykkiä minua selästä ja lopulta ihan normaalisti harjatessa tuntui, että hampailla pitää jatkuvasti roikkua takissa tai käsivarressa. Tällä hetkellä varsalla on jo hampaat, joten puraisu koskee. Tottakai komensin Fasua joko työntämällä varsan pois painavan Ei -sanan kanssa tai "näykkäisemällä" takaisin (eli nopea "nipistys") kädellä esim. kaulalle. Huomasinpa nyt sen, että aamuisin (ennen kuin ovat päässeet käymään ulkona purkamassa energioita) on turha tehdä mitään "harjoitteita", koska varsan keskittymiskyky on todella rajallinen. Kun poistuin karsinasta, niin alkoi videossa näkyvä ralli, joka jatkui sitten kun hepat pääsivät laitumelle. Tunti ulkona ja varsa oli jo paljon rauhallisempi.

Video, jonka Henna (@nnnicaa) julkaisi

Olen kyllä supertyytyväinen siihen, miten hyvä Fasu on taluttaa! Se kävelee yleensä nätisti vierellä ja jos ongelmia esiintyy, niin sen saa ohjattua kuitenkin helposti oikeaan suuntaan, eikä se karkaa käsistä. Pepun takaa ei tarvitse enää työntää saadakseen Fasun liikkeelle, vaan se tajuaa jo paineen riimussa. Talutusharjoituksia on tehty muutaman kerran, niin että Fasu joutuu kulkemaan muuallakin kuin emän perässä, ja niitä on tarkoitus jatkaa kunhan tämä oma kiire tästä vähän helpottaa. Toivottavasti saataisiin talutusharjoituksia vähän videollekin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti