114. Vuosi 2016

Tämä vuosi on ollut minulle hevosrintamalla kaikin tavoin hyvin poikkeava. Ensin odoteltiin varsomista ja tuntui, että kuukaudet ja päivät vain matelivat. Sitten koettiin kauhunhetkiä varsomisessa ja kuin hups vain, nyt varsa on jo 8 kk ikäinen. Vieläkin on vaikea käsittää sitä, että mulla on kaksi omaa hevosta. Pyysin pitkään vanhemmiltani omaa hevosta ja vasta ollessani täysi-ikäinen minusta tuli viimein hevosenomistaja. Ja pari vuotta sen jälkeen niitä onkin jo kaksi :D

Otetaanpas tähän muutama poiminta menneeltä vuodelta.

Tammikuu 2016

Tammikuussa arvuuttelin tulevan varsan ulkonäköä tässä postauksessa. Niinhän siinä kävikin, että yksi arvaukseni osui melko oikeaan. Nimittäin pikku-Grazihan sieltä tuli, ehkä tosin hieman tummemmalla karvapeitteellä kuin tässä alemmassa piirroksessa.

Helmikuu 2016

Helmikuussa mamman maha oli jo melkoisen iso ja parhaiten se erottui edestäpäin. Laskettuun aikaan oli tässä vaiheessa aikaa enää 2 kk. Kävin helmikuussa myös Heidin luona Turussa ja alennushaukat kävi vähän shoppailemassa maha-asukille tavaraa. Itse postaukseen pääset tästä. Näistä kaikki muut tavarat ovat olleen käytössä jo, paitsi Horsewaren luumun värinen kuoriloimi, sillä se on vielä hieman iso. Edessä ei nimittäin ole säätömahdollisuutta tässä kyseisessä loimessa.

Huhtikuu 2016

Huhtikuussa oltiin jo todella lähellä varsomista, lasketuksi ajaksi oli laskuri antanut 6.4. Tiistaina (12.4.) Grazi oli näin tuhdissa kunnossa ja otti muutamia raviaskeleita sulalla kentällä.

Torstaina 14.4 n. klo 03 syntyi kaunis orivarsa. Varsomisessa Grazi tarvitsi apua ja vieläkin tuntuu pahalta ajatella, että siinä olisi voinut käydä todella huonosti.. mutta onni oli meidän puolellamme. Varsomisen jälkeen ongelmat jatkuivat ja Grazi täytyi rauhoittaa, että varsa pääsi juomaan. Termimaitoa varsalle piti juottaa kupista. Ja eihän ne ongelmat siihenkään päättyneet. Jälkeiset olivat tiukasti kiinni ja meni 16 tuntia varsomisesta, ennen kuin ne irtosivat. Onneksi varsa oli koko ajan sitkeä ja reipas. Varsomisesta ja varsan ensimmäisestä vuorokaudesta voit lukea tarkemmin tästä postauksesta.

Pieni orivarsa sai nimekseen Facilier ja kutsumanimekseen Fasu. Tein kuukauden ulkoiluista kuvatuista pätkistä koosteen.

Fasu esitteli myös tulevia estehevosen taitojaan kentällä rallatessaan.

Estehepan alku? 😍 Ainakin hyvin itseohjautuva 😆#facilier #colt#orivarsa #varsaprojekti2016

Video, jonka Henna (@nnnicaa) julkaisi 24. 04ta 2016 klo 4.19 PDT

Toukokuu & Kesäkuu 2016

Pääsin 4 kuukauden tauon jälkeen takaisin oman hevoseni kyytiin. Grazi pääsi pikkuhiljaa siis liikkeelle ja varsa oli tietenkin mukana. Fasu pääsi tutustumaan maastoiluun ja kyllä molemmat hepat tuntuivat siitä nauttivan.

  Pojan kasvuvauhti oli myös hurja! Kolmessa viikossa varsa kasvoi joka suunnassa ja sai hurjasti pyöreyttä lisää. Jalat suoristuivat kuukaudessa melkein kokonaan. Liikkuminen teki siis ihmeitä varsan koiville.

Seuraava huolenaihe oli Fasun napa. Varsomisessa napanuora katkesi turhan kovalla riuhtaisulla, kun Grazi kaatui. Tämän seurauksena Fasu pääsi tutustumaan eläinlääkäreihin moneen otteeseen. Tarkemmin napaan liittyvistä asioista voit lukea postauksista: Voihan napa, Voihan napa vol 2., DIY ötökkäloimi/napasuoja varsalle, Voihan napa vol 3.

Tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, että selvittiin ilman leikkausta. Napa on "kuivanut" ja kutistunut ja sitä hädin tuskin enää huomaakaan. Pieni kohouma siinä kohdalla on, mutta ei mikään iso.

   

Napasuojaloimi

Heinäkuu 2016

Heinäkuussa alkoi pojan varsakarva olla jo kokonaan vaihtunut ja vauvauntuvan alta puski esiin kiiltävä punaruskea karva. Grazin terveysongelmat alkoivat heinäkuussa. Tamma alkoi ruikkia omituisesti, kuin olisi jatkuvasti kiimassa. Tammasta otettiin verinäyte ja aloitettiin antibioottikuuri. Kuurista ei ollut hyötyä. joten käytiin myös ultrassa. Ultrassa kaikki näytti kohdun puolesta olevan ok, joten tulehdus oli muualla. Jatkettiin sitten antibioottikuuria ja syötettiin salmiakkia kaverina.

Elokuu 2016

Elokuussa Fasu vuoltiin ensimmäisen kerran ja se meni varsin mallikkaasti. Etupää oli hieman kevyehkö ja poika saattoi hypätä pystyyn muutaman kerran, mutta talttui nopeasti kun ei saanut jalkojaan kengittäjän otteesta irti.
Grazin vaiva jatkui yhä ja tulehdusarvot olivat edelleen koholla, joten päätimme ottaa tammalta virtsanäytteen. Grazin liikutus oli aika olematonta heinä ja elokuussa, johtuen kohonneista tulehdusarvoista.

Syyskuu 2016

Jouduimme Grazin terveydellisistä syistä aloittamaan vieroittamisen jo syyskuussa. Vieroitus aloitettiin hyvin leppoisasti ja ensin Grazi ja Fasu olivat erillään vain yön ja silloinkin viereisissä karsinoissa. Syyskuun aikana Grazi söi vielä yhden antibioottikuurin ja sai päälle vielä piikkikuurin. Tämän ansiosta saatiin tulehdusarvot laskemaan ja tamma paranemaan. Vaivana oli koko kesän ollut todella sitkeä virtsa- tai virtsatientulehdus. Poika oli ensimmäisiä kertoja kahdelta puolelta kiinni käytävällä. Postaus talutus- ja kiinnioloharjoittelusta.

Lokakuu 2016

Tamma ja varsa vieroitettiin lopullisesti lokakuun alussa, niin että ne olivat jatkossa päivätkin eri aitauksissa. Jonkin aikaa tämänkin jälkeen Fasu oli vielä aamulla päässyt juomaan ja tyhjentämään mamman tissejä. Annoin Grazin ylläpitoon omalle tallille lokakuusta eteenpäin. Siitä päätöksestä ennen tässä postauksessa.

Marraskuu 2016

Poika sai vihdoin varsakavereita joiden kanssa painia <3

Leikkikaveri 💕 #facilier #colt #orivarsa

Video, jonka Henna (@nnnicaa) julkaisi 16. 11ta 2016 klo 22.36 PST

Joulukuu 2016

Tunnistaja kävi vihdoinkin ja nyt odotellaan sitten passia saapuvaksi ensi vuonna. Tunnistus meni Super hyvin ja poika oli niin reipas. Pojasta tulee sitten tummanruunikko, eikä ruunikko kuten mamma. Väri/merkkilitannia on kuitenkin lähes samanlainen kuin Grazilla, toki pienin poikkeuksin.

Grazi: rn, lsi, otj skvsk vko, vtj ekpsk vko

Fasu: trn, lsi, alahuulessa pilkku, mtj psk ja vko

Lisäksi joulukuussa on aloitettu ohjasajotreeniä. Siitä lisää myöhemmin, mutta alla pikku pätkä neljänneltä ohjasajokerralta.

Toissapäivältä. Fasun neljäs kerta ohjasajossa 😊#facilier #varsaprojekti2016

Video, jonka Henna (@nnnicaa) julkaisi 22. 12ta 2016 klo 4.57 PST

113. Hyvää Joulua!

Rauhallista Joulua kaikille blogin lukijoille! :)

Fasu pääsi malliksi tottulakin, joulupinteleiden ja kulkuskoristeiden kanssa. Pinteleihin ollaan totuteltu jo useamman kerran, niin että olen ensin pitänyt niitä Fasun jalassa kiinni, vaikka se on nostellut jalkaansa ja ottanut pois vasta kun poika laski jalkansa maahan ja piti sen siinä. Sen jälkeen kokeilin yhtä pinteliä yksitellen kuhunkin jalkaan, seuraavalla kerralla kokeilin molempiin etujalkoihin ja erikseen molempiin takajalkoihin ja sitten eri kerralla kokeilin tallissa pintelit jokaiseen jalkaan. Pintelit eivät siis olleet pojalla ensimmäistä kertaa, kun otettiin joulukuvia. Oikeastaan poika ei välitä pinteleistä ollenkaan, mikä on hyvä juttu. Tottulakki oli Fasulle uusi juttu, mutta olen aiemmin pitänyt sillä Grazin korvahuppua päässä ihan totuttelumielessä, joten poika ei ollut siitäkään moksiskaan.

Kulkuskoriste kuitenkin jännitti minua, sillä en tiennyt yhtään miten poika tulisi reagoimaan kilinään. Turhaan kuitenkin jännitin, sillä poika suhtautui kilinään hienosti. Kilistelin koristeita Fasun lähellä ennen kuin ne laitettiin päitsiin ja päitset Fasun päähän. On mulla huippu varsa kyllä <3 Kuvat on otettu kahtena eri päivänä. Ja kuten näette, niin suitsiinkin on päästy jo totuttelemaan. Yleensä en laita turpahihnaa ollenkaan, sillä suitsien päällä on yleensä päitset, mutta kuvauksia varten laitoin turpahihnan paikoilleen.

Fasu 8 kk

112. Joululahjahaaveita

Pojalle oli vaikea keksiä joululahjaideoita, sillä eihän se oikeastaan tällä hetkellä tarvitse muuta kuin päitset, harjat ja muutaman viltin selkään heitettäväksi. Ja ihan kaikkea ei voi vielä ostaa tulevaisuutta varten, kun eihän sitä tiedä minkä kokoinen pojasta lopulta kasvaa. Tässä kuitenkin heppojen (ja muutama minun) tärkeimpiä joululahjahaaveita :)

Uusi isompi riimu. Nimittäin kohta alkaa pony kokoinen ylemmässä kuvassa oleva riimu olemaan nafti. Olisi ihanaa saada pojalle pehmeä lampaankarvainen riimu cob kokoisena. Nämä ovat vaan hitusen kalliita, joten ehkä saatoin jo ostaa pojalle erilaisen riimun :) Esitellään se sitten joulun jälkeen.

Kuva: Horsepro

B-vitamiinia kevättä varten. Keväällä alkaa karvanlähtö ja sitä varten on tuntuu järkevältä antaa molemmille hevosille vitamiinilisää kuurina. Kerkeäähän tämän hommata myöhemminkin, mutta tämä olisi ehkä yksi järkevimmistä joululahjahaaveista toteutettavaksi :D

Kuva: Börjes

Haluaisin kovasti pojalle PS of Swedenin High jump tai Jump off suitset. Mutta yksinkertaisesti 300 euroa suitsiin ei ole minulle hirveän realistinen asia. Niinpä olen kuolannut Hööksin "vastaavia" eli siis kopioita siitä asti kun ne tulivat kyseiseen kauppaan. Monta kertaa olen niitä kaupassa hypistellyt ja kysellyt (Heidikin voi tämän todistaa!) ja ehkä nyt sitten vihdoinkin ;) Nämä tulisivat varmasti aluksi käyttöön Grazille ja sitten myöhemmin Fasulle, kun pojan pää kasvaa. Ostaisin ehdottomasti Full-kokoiset suitset, sillä uskon että ne menisivät Fasulle myöhemmin ja jos eivät mene niin sitten käyttäköön Grazi niitä jatkossakin.

Kuva: Hööks

Itselleni metsästän jostain kaupasta kolmisormirukkaset, jotta sormet eivät jäädy maastoillessa :) Näitä olen jo verkkokaupoista katsellut, mutta haluan ehdottomasti kokeilla hanskoja ennen niiden ostamista. Entiset kun jollain ihmeellisellä tavalla kutistuivat siis  k u t i s t u i v a t  kesän aikana ollessaan kypäräpussissa :D Johtunee ehkä siitä, että ne olivat tekonahkaa??

Toinen asia minkä ehdottomasti haluan itselleni on Lena Furbergin värityskirjan Måla hästar. Tästä olenkin jo vinkannut eteenpäin, ja toivottavasti pukki tuo sen sitten minulle niin pääsen värittämään Lenan upeita piirroksia! Alla @minhast julkaisema kuva tästä värityskirjasta <3 Ja tämähän on hyvä joululahjavinkki muillekin heppaihmisille :)

Kuva, jonka Min Häst (@minhast) julkaisi 4. 10ta 2016 klo 6.43 PDT

Muiden upeita värityksiä olen jo instagramissa käynyt ihailemassa, niitä löytyy häshtagilla målahästar

Katsellaan sitten joulun jälkeen mitä  kaikkea pukki on hepoille (ja minulle) tuonut :)

111. Poika poseeraa

Joulukuuta edetään ja nyt vihdoin näitä mustataustakuvia karvaisesta varsapallerosta. Nämä kuvat on otettu noin kuukausi sitten, mutta kerkesin vasta nyt muokkailla niitä. Se paha näissä mustataustakuvissa on se, että niitä joutuu aina hieman korjailemaan ja säätämään. Tausta ei nimittäin ole tasaisen musta kaikissa kuvissa ja auringosta/pilvistä riippuen kuvaan tulee erilaisia varjoja ja valoja. Mitään massiivista kuvankäsittelyä en kuitenkaan tehnyt, en edes kaivanut piirtopöytää esille muokkausta varten.

Meidän arki rullaa normaalisti. Olen käsittellyt Fasua vähän vähemmän, kun on ollut koulukiireitä ja muita hevosia ratsastettavana. En ole sitten enää jaksanut puuhailla varsan kanssa ratsastuksien jälkeen. Olen usein käynyt tallilla päivällä ja en ole raahannut Fasua sisälle harjattavaksi, koska sille pitäisi ottaa sisälle kaveri, jotta se olisi rauhallinen. Jos olen käynyt tallilla iltaisin, kun muut hevoset ovat jo tallissa, niin silloin on helpompi hoitaa poitsu käytävällä, kun se on rauhallinen muiden hevosten seurassa.

Kengittäjä kävi tallilla laittamassa Grazille uudet kengät viimeviikon keskiviikkona. Samalla hän vilkaisi pojan kavioita, koputteli niitä ja teki jotain raspin kanssa. Vuolemaan hän ei ruennut, sillä kavioissa ei ollut mitään vuoltavaa. Poika oli Super kiltti! Kerran se yritti takajalkaa kiskoa irti, mutta kengittäjä ei päästänyt irti ja poika lopetti kiskomisen. Saatiin paljon kehuja, että on hyvin käsitelty varsa. Eläinlääkäri kävi rokottamassa Fasun viime viikolla 1.12. eli torstaina. Pitää taas kehua poikaa, sillä eläinlääkäriä se ei ujostele yhtään. Ell tuli Fasun viereen, rapsutteli hetken ja rokotti. Eikä poika edes tuntunut tajuavan koko juttua. Ihanaa, kun poika on niin luottavainen ja rauhallinen.

Tänään meillä oli ihan kauhea myrsky ja lunta oli yöllä satanut ihan perhanan paljon. Lähdin aamulla tallille ja hyvä että pääsin perille asti. Tallille menevä tie oli auraamatta ja urat kiskoivat autoa jatkuvasti suuntaan tai toiseen. Pelotti ihan ajaa siinä. Tallinpiha oli myös lumessa ja olin varma, että sinnehän se auto jumahtaa, kun se johonkin pysäytän.

Lisää äksöniä aiheutettiin Fasun kanssa, kun käytin sitä lyhyellä kävelyllä metsässä (jossa tuulen takia lunta putoili puista isoina kasoina ja pöllysi niin, että välillä ei nähnyt eteensä). Lunta oli metsäreitillä minua melkein polviin ja tajusin, että oli huono idea lähteä kävelylle. Fasu oli ihan ok, se ei meinannut missään kohdassa lähteä käsistä, mutta hieman kiire sillä oli pois metsästä. Muutaman kerran jouduin pyöräyttämään sen ympäri, jotta se odottaisi minua joka tarpoi hangessa kahdella jalalla hitaammin kuin poitsu neljällä jalalla.

Päästiin takaisin tallille ja olin viemässä poikaa takaisin tarhaan, kun Grazi rysäytti aidasta läpi toisten tammojen puolelle (yksi lankkuaitaus on siis jaettu kahteen lohkoon lanka-aidalla, josta Grazi tuli läpi). Huusin tallinpitäjää apuun ja saatiin Grazi kiinni ennen kuin syntyi härdelli muiden tammojen kanssa. Siinä meni sitten tovi kun korjailtiin aitoja, vietiin heiniä hevosille ja muutettiin samalla Grazi toiseen paikkaan, jotta ylläpitäjien on helpompi saada se pois tarhasta eikä tarvitse kuljettaa muiden hevosten aitauksen läpi. Oli muuten työlästä tänään kaikki, kun lunta oli niin paljon. Tarhoissakin sai polvia myöten tarpoa kinoksessa. Mutta mieluummin lunta kuin vettä!

Ja osaa hän olla myös hyvin epäedustava :D

110. Varsakavereita

Nyt saatiin pojalle vihdoin painikavereita ja tänään ne olivatkin ensimmäistä kertaa samassa aidassa. Menin tallille heti 8 jälkeen katselemaan varsojen tutustumista. Näitä kahta varsaa on vasta alettu vieroittaa, joten ne olivat kovasti mammojensa perään. No kuten videolta näkee, niin hengaileehan tuo Fasukin mieluusti mamman lähellä aidan vieressä.

Poika melkein innostui 😂 #facilier #orivarsa #colt #winterhorse

Video, jonka Henna (@nnnicaa) julkaisi 17. 11ta 2016 klo 2.29 PST

Välillä musta oripoika tuli kuitenkin tekemään tuttavuutta Fasun kanssa ja laittoivat ne ihan jo leikiksikin muutaman kerran. Vaan voipi olla, että meidän loimi tulee olemaan riekaleina jossain vaiheessa. Musta poitsu maisteli nimittäin aika mielellään Fasun loimea monta kertaa.

Mutta olen tosi tyytyväinen, kun Fasu pääsee painimaan ikäistensä kanssa. Toinen varsoista on vähän pidättyväisempi ja en nähnyt sen menevän Fasun luo, eikä kyllä Fasukaan mennyt sen luokse. Mutta kunhan nyt tottuvat ensin toisiinsa, niin ehkä ne sitten uskaltavat laittaa leikiksi kolmestaan.

Viikonloppuna hyökkään kameran kanssa valoisan aikaan tallille, jos saisin poikien painia kuvattua :)

Leikkikaveri 💕 #facilier #colt #orivarsa

Video, jonka Henna (@nnnicaa) julkaisi 16. 11ta 2016 klo 22.36 PST

109. Talvista arkea

Hyinen pakkasaamupäivä ja minä juoksentelin kameran kanssa tallilla. Lapasten kanssa valokuvaaminen ei ole hirveän kätevää, mutta kuvia sain kuitenkin. Meillä kyllä pakkasta riittää ja tuuli tuntuu luissa ja ytimissä, mutta lunta ei ole paljoa. Saisi siis sataa kunnolla lunta, niin pääsisi kentällekin ratsastamaan. Nyt on pitänyt mennä maastossa ja pelloilla. Onneksi siellä saa liikutettua hevosen ihan kunnolla ja olenkin muutamana päivänä käyttänyt tallinomistajan hevosia maastossa ja auttanut niiden liikuttamisessa.

Eläinlääkäri kävi muuten viime viikon torstaina ja poika oli ihan super hyvä rokottaa! Otin pojan naruun ja olimme karsinan ovella, niin että otin pojan etuosan käyvälle, ettei eläinlääkärin tarvitse mennä karsinaan. Eläinlääkäri käveli pojan vierelle, rapsutteli hetken ja rokotti sitten varsan. Fasu oli koko ajan rento ja rauhallinen, eikä tuntunut edes tajuavan neulaa. Tästä eläinlääkärikäynnistä jäi siis pojalle varmasti hyvä fiilis, mikä on jatkon kannalta tärkeää.

Poika ja sen kaveri. Poni varmaan 130+cm joten poika on jo aikas korkea myös :) 

Nyt kun maa on kova ja tarhakin on jäätynyt vähän koppuraiseksi paikoitellen, viihtyvät poni ja Fasu pihatossa pehmeällä purupohjalla. Tästähän Grazi riemastui ja veti hirmurallia tarhassaan, kun poika katosi pihattoon. Kyllä se sieltä aina Grazille vastasi hirnumalla, mutta ei se paljon mammaa rauhoittanut ennen kuin se näki varsan tulevan ulos pihattorakennuksesta.

Olen jostain syystä hommannut hirveästi uutta tavaraa lähiaikoina (muutaman kuukauden sisään) ja niihin kuuluu loimia, satulahuopia, riimunnaruja, riimuja, harjoja.. Osan olen ostanut uutena ja osan olen hommannut käytettynä. Ylemmässä kuvassa fb:n kirpparilta bongattu Horzen fleecevuorellinen sadeloimi 15 eurolla. Pitäisi varmaan esitellä näitä enemmän, kun muistaisin kuvailla niitä tallilla. En kyllä ymmärrä miksi olen joitakin hankintoja tehnyt, mutta himohamstraaja on himohamstraaja :D

Mamma käy välillä tarkastamassa, ettei poika ole kadonnut.

Eikun pakko syödä lunta vaikka vettä on tarjolla :O

Poika seisoskeli pihaton ovella, niin sain hienoja mustataustakuvia.

Niitä lisää  myöhemmin.

Inhottavan kova maa! Poika vähän arkoo jalkojaan.

2 puolelta osataan olla jo hienosti kiinni ja ollaanhan me keretty opettelemaan

jo suitsiin ja kuolaimiin totutteluakin!

Yliopisto kiukuttaa niin pirusti tällä hetkellä. Mitään ei kerrota selvästi ja nytkin olen käyttänyt varmaan 2 tuntia aikaa etsiessäni ilmoittautumismahdollisuutta ja sain juuri kuulla, että ilmoittautuminen on mennyt umpeen ja en voi enää päästä mukaan kurssille, vaikka se alkoi verkkotyöskentelynä vasta eilen. Argh! Ja olen siis käynyt katselemassa sivua ja en ole nähnyt ilmoittautumisohjeita/aikaa. Ilmeisesti siellä pitäisi vierailla päivittäin... Ja toiseen en löydä vastuuopettajan nimeä enkä ilmoittaumisaikaa tai ohjeita. Kyllä pistää vihaksi välillä tämä touhu. No jospa se tästä joskus.. ideana jatkaa vielä opintoja, mutta jos tämä on tällaista niin saas nähdä jääkö tämä touhu siihen että teen tkt:lle gradun ja opiskelut loppuu sitten siihen. Periaatteessa olisi mahdollisuudet valmistua ensi keväänä, mutta en pidä turhaa kiirettä.

Kerettiin sitä käydä Helsingissäkin työpaikan järjestämässä koulutuksessa.

Virkeänä 5:18 lähteävässä junassa 2 viikkoa sitten maanantai aamuna!

Hepparintamalle kuuluu kyllä hyvää, hevoset vähän vaihtelee. Huomenna estetunti punaisella ruunalla. Meillä oli muutama viikko väliä tunneista, kun aikataulut eivät mätsänneet, mutta viime viikolla kävin itsenäisesti hyppelemässä. Ruunaa vähän pelotti muuripalat, jotka laitettiin esteen viereen, mutta kun jännityksestä päästiin yli niin hypyt sujuivat hyvin. Loppuviikosta käyn varmasti vielä Fasua katsomassa, muuta heppailua en ole vielä sopinut kun täytyy hoitaa koulujuttujakin jossain välissä ja käydä töissä :)