102. Puomeja kuolaimettomilla

Tämä postaus tulee nyt hieman jälkijunassa, sillä tämän ratsastuskerran oli ikuistamassa kameralle Heidi pari viikkoa sitten. Ajatuksena oli tehdä pieni kooste videopätkistä, joita tältä kerralta myös otettiin, mutta en yksinkertaisesti ole kerennyt. Nyt parempi laittaa edes nämä vielä kesäiset kuvat näkyville, kun meillä on täällä jo täysi syksy meneillään.

Olen vuosi sitten viimeksi treenannut tamman kanssa puomeja kunnolla. Se on niin työlästä yksin, kun joutuu koko ajan laskeutumaan ratsailta korjaamaan puomeja tai muuttelemaan välejä. Nyt kun minulla oli kerrankin apua, niin ajattelin että mennään puomeja nyt sitten ihan kunnolla. Kannoin keskelle 3 puomia ympyrälle. Puomien keskeltä keskelle matkaa oli n. yksi metri. Nämä oli aluksi tarkoitettu ravipuomeiksi. Pitkälle sivulle kannoin kuusi puomia ravipuomeiksi. Niiden väli oli hieman yli metri. Aloitin kuitenkin käynnissä menemällä pitkällä sivulla olevia puomeja käynnissä. Jokaisen puomin väliin Grazin tuli astua kaikilla jaloillaan.

Puomit ovat hyvää jumppaa Grazille, sillä kuten alemmista kuvista näkyy niin tamma joutuu oikeasti nostelemaan jalkojaan ja venyttämään vähän askeleitaan. Tämä tekee hyvää takapolville, ilman että rasitetaan kintereitä tai etujalkoja esteillä. Nivelrikon takia Grazilla ei enää hypätä oikeastaan ollenkaan, korkeintaan muutamia pikkuhyppyjä on kesän aikana otettu ja jatkossakin voi ottaa. Kuitenkaan mitään estetunteja tai isompia esteitä ei tammalla tulla enää hyppäämään. Grazi oli myös erittäin huono liikkumaan viime kesänä ja takajalka jäi ns. jälkeen / tipahteli paljon. Tämä tapahtui siis niin, että tamma ei oikaissut jalkaansa vuohisesta ja astui huonosti kavion etupuolella, eikä kavion pohjalla kuten pitäisi. Tämä saattaa johtua kintereistä, takapolvista tai selästä. Nyt tätä ei kuitenkaan ole tapahtunut kuin ihan yksittäisiä kertoja ja Grazi on ollut todella hyvän näköinen liikkuessaan. Mammaloma teki varmasti hyvää.

Sitten kevenneltiin alkuverkoiksi.

Käyntien ja alkuverkkojen jälkeen aloitettiin kaarevalla uralla olevilla puomeilla. Grazille välit olivat sopivat, eikä alkuun tarvinnut tulla liian isoa ravia, kun tamma ei ollut vielä vertynyt tarpeeksi. Oikeaan kierrokseen Grazi oli huomattavasti parempi kuin vasempaan. Kuolaimettomien kanssa se tulee helposti vähän vahvaksi edestä, vaikkakin tuntuma on paljon tasaisempi kuin kuolaimilla. Ohjaus vaan ei ole aina niin tarkkaa, kun tamma ei käännykään niin nopeasti. Ympyrällä mentiin molempiin suuntiin niin pitkään, että mulla oli rento hevonen.

Tämän jälkeen työskenneltiin kaarevalla reitillä olevilla puomeilla laukassa. Nyt puomien välillä oli hieman vajaa 3 metriä mitattuna keskeltä keskelle. Laukassa mentiin molempiin suuntiin. Laukassa oli paljon vaikeampaa mennä kaarevalla uralla olevia puomeja, sillä kuolaimettomilla ohjaus ja jarrut eivät toimineet aivan sillä tavalla kuin olisin halunnut. Välillä Grazi ei kuunnellut pidätteitä ja paikat eivät osuneet puomeille ja ne tultiin ihmeellisillä pupuhypyillä. Kyllä olisi kuskinkin estesilmässä parantamisen varaa, ei kaikkea laiteta hevosen piikkiin.

Grazi oli todella innoissaan ja estehevosena se hyppää ja menee puomeja mielellään. Kuvista näkee kuinka se kuunteli minua jatkuvasti. Nyt kun muistelen taaksepäin, niin oikea laukka taisi olla Grazin kanssa tällä kertaa huonompi ja sitä jouduttiin tahkoamaan pidempään.

Jätimme ympyräpuomit sitten pois ja siirryimme menemään suoralla uralla olevia puomeja. Pitkällä sivulla oli siis ravipuomit, joita aloimme menemään. Tamma nosteli kivasti jalkoja, venytti ravia ja oli selvästi vertynyt paremmin. Se oli tarkka jaloistaan ja varoi kolauttelemasta puomeihin. Annoin Grazin työskennellä melko rauhassa, kun se hoiti homman niin hyvin.

Vatsalihakset töihin!

Viimeiseksi sitten samaa puomilinjaa laukassa. Tässäkin jarrut välillä katosivat ja ensimmäinen kerta linjalle oli täydellinen keilaus. Sen jälkeen älyttiin Grazin kanssa, että mitä tässä pitikään taas tehdä ja homma sujui paremmin. Linjaa tultiin molempiin suuntiin ja puomien välit olivat hieman yli kolme metriä. Grazilla on aika pieni laukka, joten puomeille sai tulla ihan reippaassa temmossa.

Mamma innostui!

Meillä oli kokonaisuudessaan tosi kivaa ja sanoinkin Heidille, että en ole päässyt pitkään aikaan ratsastamaan omaa hevosta näin hyvin. Nyt kerrankin kehtasi ja pystyi. Nyt Grazi on taas kevyemmällä liikunnalla, kunnes saadaan selville mistä tamman ihmeellinen ruikkiminen johtuu. Eläinlääkäri kävi eilen ja nyt pitäisi saada tammalta virtsanäyte. Katsotaan milloin päästään taas treenaamaan, vai kerkeänkö enää ollenkaan sinä aikana jonka Grazi on minulla.

47. Supertamma koulutreeneissä

Viimeiset yhteiset kisat noin vuosi sitten. Samalla ensimmäiset viralliset koulukisat, mitkä mentiin.

Viimeaikoina Grazi on ollut ihan mielettömän kiva ja se on liikkunut hyvin, etenkin ilman satulaa, joten olen uskaltautunut sen kanssa ratsastuskoulun tunneille. Tällä viikolla menimme kahdella tunnilla, kahden eri opettajan silmän alla ja sain molemmilta opettajilta hyviä vinkkejä niin omaan ratsastukseen/istuntaan kuin hevosen toimivuuteenkin liittyen. Ihania ahaa-elämyksiä, sillä en ole oikeasti käynyt Grazin kanssa kunnon koulutunneilla oikeastaan ikinä. Olisi kyllä ollut syytä, mutta nyt sitten viimeistään.

 

Alkuviikosta treenailtiin takaosakäännöstä käynnissä ja lopuksi ravissakin, kun tamma tuntui olevan niin hyvin kuulolla. Menin kyseisen tunnin kuolaimilla, mutta tamma oli todella levoton suusta ja ilman satulaa en saa ratsastettua sitä tarpeeksi eteen niin että pysyisin itse vielä menossa mukana, joten en saa sitä tarpeeksi hyvin pohkeen eteen, jotta se tasoittuisi myös edestä. Lopputuntia kohden Grazi kuitenkin tasoittui, mutta ei silti tarpeeksi minun mieleeni. Lopputunnista mentiin vielä laukannostoja suoraan käännöksestä, jotta saan takajalat hyvin alle laukannostossa. Lisäksi piti kiinnittää paljon huomiota hevosen suoruuteen laukannostossa ja laukan aikana.

Tätä käsien levittämistä sekä ranteiden kääntymistä yritettiin kitkeä pois eilisellä tunnilla.

Eilisellä tunnilla puolestaan mentiin ilman kuolaimia ja Grazi oli alusta asti hyvin tasainen. Opettaja ihan mainitsikin, että näyttääpä tasaiselta! Yhtenä tehtävänä oli ratsastaa kulmaan voltti ja jättää hevonen avotaivutukseen pitkälle sivulle. Menimme tehtävää ravissa ja laukassa. Oikea kierros oli meille helpompi, jostain syystä vasemmassa kierroksessa tamma ei oikein halunnut astua vasemmalla takajalalla ristiin rungon alle. Lopuksi testattiin vielä suoruutta keskihalkaisijalla. Tamma jaksoi tehdä hyvin töitä ja se tuntui tosi hyvälle. Omassa ratsastuksessa täyty korjata juurikin hätäisyyttä pois, jotta ravi ei mene liian nopeaksi ja sitten asennossa täytyy korjata ryhtiä, käsien asentoa (kanna käsi ja laita kyynärpää kiinni kylkeen) sekä ranteiden suoruutta ja nyrkkien täytyy olla pystyssä. Lisäksi pohkeiden täytyy olla kiinni hevosen kyljissä, vaikka meneekin ilman satulaa. Tämä tuli huomattua avoja tehdessä, sillä heti kun ulkopohje oli kunnolla kiinni kun lähdin avoon, niin avo oli huomattavasti helpompaa ja parempaa.

 

Näillä opeilla taas eteenpäin. Muutoin ollaan menty paljon kevyesti esim. kaulanarulla maneesissa, maasta käsin harjoituksia maneesissa ja maastokävelyjä. Ensiviikolle olisi ideana ehkä yksi tunti koulutreeniä ja sitten kunnon maasto. Olen ollut itse niin kiireinen koulun ja opetusharjoittelun kanssa, että en ole kerennyt tallille edes joka päivä. Lisäksi on tullut käytyä ratsastamassa vielä muitakin hevosia, niin ei sitä aikaa riitä loputtomiin. Onneksi on luotettava liikuttaja Grazille, niin se pääsee useammin liikkeelle :)

45. Kuolaimettomilla ratsastelua, imppari ja ostoksia

Miten jäljessä täällä blogin puolella ollaankaan arjesta. No, tähän väliin vähän kuvallista päivitystä ja muutaman ostoksen esittely. Länkkäritunti-postaus odottaa vieläkin julkaisua, koska en ole kerennyt käymään kuvia läpi ja muokkaamaan niitä.

 

Edetään aikajärjestyksessä. Seuraavat ratsastuskuvat on otettu joskus muutamia viikkoja sitten. Kävin ensin kentällä Grazin kanssa ja ajatuksena oli, että saisin vähän kuvia blogia varten sileältä. Tietysti siis kuolaimettomilla ratsastaessa. Keli oli melko tuulinen ja läheisten talojen pihasta kuului "kummallisia" ääniä, liekkö puun hakkaamista tai muuta rakentamista, mikä oli niin jännittävää tamman mielestä, että hän ei pystynyt rentoutumaan. Tiesin, että siinä mielentilassa saan kiertää kenttää vaikka kuinka pitkään ennen kuin tamma malttaa rentoutua ja kuunnella paremmin. En halunnut alkaa painostamaan Grazia, koska olen muutenkin päättänyt, että meidän ratsastelut on nyt melko kevyitä eikä todellakaan mitään hikijumppaa, joten lopetin suosiolla muutaman laukkakierroksen jälkeen ja lähdimme maastoon loppuverkkaamaan.

Käveltiin läheiselle nurmialueelle, jossa olen joskus ottanut vähän laukkaa ja ravia. Kävelin toiseen suuntaan ja käänsin Grazin sitten ympäri, kun kuvaaja sanoi olevansa valmis ottamaan kuvia. Noh, Grazihan päätti, että kotiin päin saa lähteä villisti joten hän heitti muutaman pukin ja ihme loikan ennen kuin ryntäsi matkaan. Vaikka meillä oli kuolaimettomat suitset, niin sain silti Grazin hallintaan eikä se päässyt pinkomaan kovempaa kuin muutaman askeleen. Tamma oli vaan niin innoissaan! Otettiin muutama laukanvaihtokin tässä samaisessa paikassa ja hui mitä loikkia se esitti.

Taisipa olla näiden peltolaukkojen kanssa samainen viikko, kun huomasin tamman takajalassa auenneen ruven. Se oli vuohiskuopan kohdalla, mutta jalan sisäsyrjällä. Jalka ei ollut mitenkään lämmin tai turvoksissa, mutta "haavakohta" tai hankauma näytti siltä, että se täytyy suojata ja puhdistaa. Laitoin puhdistuksen jälkeen Animalintexistä lappusen tähän kohtaan ja vetäisin ympärille liimapinteliä, niin että lappu pysyi paikallaan. Kerkesin muutaman päivän hoitaa kohtaa tällä tavalla ja pieni turvotuskin saatiin liikunnalla ja kylmällä laskemaan, kunnes tallinomistaja sitten perjantaina soitti, että nyt tamma ontuu kyseistä takajalkaa. Olin aamupäivällä käynyt vaihtamassa kääreen ja tamma oli ollut ihan ok silloin. No ei auttanut kuin lähteä tallille uudestaan. Jalka näytti tältä ja oli aivan pökkelö.

Tallilla käytiin katsomassa kuinka pahasti tamma ontuu ja kyllähän se selvästi arkoi tätä kipeää takajalkaa. Yritin tavoittaa eläinlääkärin, jotta saisin tammalle vielä saman päivän aikana lääkekuurin. Olin menossa itse kello 17.00 töihin, joten kun lopulta sain eläinlääkärin kiinni, täytyi minun pyytää häntä selvittämään asia tallinomistajan kanssa, joka oli luvannut hoitaa lääkitsemisen viikonloppuna. Saatiin lääke ja tamma sai viikonlopun yli lepoa, sillä kerkesin käydä tallilla seuraavan kerran vasta sunnuntai iltana. Lääkkeeksi eläinlääkäri ei suositellut pistettävää lääkettä tamman tiineyden vuoksi, joten lääkepulveri oli syötettävä suun kautta. Onneksi tammalla on nykyisin niin suuri ruokahalu, että se oli syönyt jokaisen annoksen ruuan seassa ihan mukisematta!

 

Lääkekuuri jatkui keskiviikko aamuun, mutta ratsastin tammalla kevyesti jo heti maanantaina, jotta turvotus lähtisi kävellessäkin vähän laskemaan. Haavakohtaa suojattiin viikonlopun yli vielä huolella, mutta maanantaina taisin jättää sen ilman käärettä, sillä päälle oli muodostumassa jo rupi. Tietysti huolellinen puhdistus oli tarpeen ja taisin suhauttaa tervalaastaria tuomaan kohtaan suojaavan pinnan. Heti kun turvotus laski, niin tamma liikkui jo normaalisti.

 

Tein jo muutaman kirppariostoksen ensi vuotta ajatellen. Olen katsellut jo ihania pieniä riimuja varsalle, mutta niitä en ole vielä raaskinut ostaa, sillä enhän minä tiedä tuleeko sieltä tamma, ori vai ei mitään! Tämä pikkuloimi sattui kuitenkin kohdalle, oli ihan uutta vastaava, eikä kalliskaan, joten ostin sen jo valmiiksi. Selkämitta on 95cm, joten kai se ainakin jonkin aikaa sitten mahdolliselle varsalle menisi? Minulla ei ole mitään aavistusta siitä, minkä kokoisia varsat ovat, mutta tallinomistaja kyllä sanoi että varmaan syksyyn asti pystyisi varsa tuon kyseisen loimen kanssa olemaan. No, senhän näkee sitten vasta kun on sen aika.

 

 

Grazille ostin puolestaan ihanan Bucas:n zeebra-ötökkähupun ensi kesää varten. Hintaa tälle tuli 5 euroa ja se on ihan käyttämätön.

 

 

40. Kuolaimettomien sovittelua ja muutamia ratsastuskuvia

 

Olen jo vähän aikaa haaveillut kuolaimettomista suitsista, joita voisi sitten käyttää esim. kevyillä maastoköpöttelylenkeillä. Bongasinkin sitten toissapäivänä tuttavan kirppari-ilmoituksen ja hänellä oli myynnissä kuolaimettomat suitset. Laitoinpa heti sitten viestiä, että olisin niistä kiinnostunut ja sainkin ne saman päivän aikana jo itselleni. En käynyt kuitenkaan toissapäivänä tallilla, joten pääsin sovittamaan suitsia vasta eilen. Suitsissa oli paljon säätövaraa, tosin Grazilla onkin sen verran pieni pää, että jouduin laittamaan suitset pienimmilleen. Kuten otsapannastakin näkee, niin se on vähän iso, mutta varmaan meidän vähäiseen käyttöön ihan sopivat suitset.

 

Grazi oli taas pudottanut kengän, joten sen enempää en päässyt kuolaimettomia nyt kokeilemaan. Käytiin vähän kävelemässä kentällä ja maastossa, mutta kengätön jalka tuntui vähän aralta. Laitumella käytiin kyllä myös vähän käppäilemässä, kun etsin kengän Grazin selästä. Hevosen selästä näkee kauemmas ja ylempää, niin varsinkin kohdissa missä on korkea ruohikko huomaa irtokengän helpommin. Sieltähän se sitten ruohikosta löytyikin ja sain pohjallisenkin talteen odottamaan kengittäjää. Onneksi kengitys on jo huomenna, niin ei tarvitse montaa päivää olla ilman kenkää. Miten minusta välillä tuntuu, että Grazi laskee tasan 6 viikkoa ja viskaa vaan sitten kengän menemään. Tarkka tamma!

 

Tänään en käy Grazin luona ollenkaan, mutta menen kyllä toiselle tallille estetunnille. Ratsuna rautias pikkuruuna. Saas nähdä miten menee. Taidan ihan varmuuden vuoksi ottaa turvaliivin tunnille mukaan, jos vaikka satun kyntämään taas kentänpintaa. Huomaa kyllä, että kun on ratsastanut vain tasaisella ja ihanalla Grazilla, niin tasapaino on huonontunut, kun tamma ei esitä mitään ihmeellisiä loikkia. Aikaisemmin kun olen ratsastanut vaikka millaisilla hauskoilla tapauksilla, niin tasapaino ja reaktiokyky olivat huomattavasti paremmat. Vaikka onhan noita kuvien perusteella Grazinkin kanssa tapahtunut kommelluksia. Näitä on vaikka kuinka paljon. Pitäisikin kaivella "epäonnistumiskuvat" johonkin samaan postaukseen.

Pysyin tässä vielä kyydissä. Tamma kompastui ja tasapaino meni. Tehtiin voltti ja jatkettiin rataa.
Tulos 4vp voltista., ei estevirheitä.

Ensimmäisiä maastoestehyppelöitä.

Koominen kuvasarja joltain leiriltä, missä me ohjaajat vedettiin rata sitten vielä ilman satulaa. Vekkuliponi päätti kadota alta.

 

Ja sitten vielä niitä ratsastuskuvia viime viikolta. Mentiin aika kevyesti. Taivutteluja käynnissä ja ravissa. Laukkaa kevyessä istunnassa ja paljon isoja ympyröitä.