22. Viimepäivien tekemisiä

Koostetta tapahtumista viimeisen viikon ajalta, vieläpä vähän sekalaisessa järjestyksessä. Juhannus sujui itikoiden syötävänä mökkeillessä. Oli ihana rentoutua paljussa, kun ulkona oli melko kolea juhannuskeli. Juhannuksen vietosta kotiuduin jo sunnuntaina työpaikan kautta, kun tiedossa oli lyhyehkö päivävuoro.

 

Alkuviikolla oli aikaa piirrellä hieman ja katsoa samalla Gossip Girliä Netflixistä. Mietin tässä juuri pitäisikö ottaa Netflix vielä toiseksi kuukaudeksi, kun tuo ilmaiskokeilu tässä rupeaa loppumaan. Pikaisella vilkaisulla siellä oli paljon mielenkiintoisia sarjoja ja leffoja, joita en ole vielä nähnyt. Lisäksi niinä päivinä, jolloin ei tarvitse käydä tallilla ja on iltavuoro niin löytyy aikaa katsella jotain sarjaa ja piirrellä, kun olen kerta päivät yksin kotona.

Gossip Girliä taustalla, koneella mallikuva esillä ja pitkästä aikaa lyijykynät esillä! Ja ruokaa, namnam :D

Töitä on tullut tehtyä kahdessakin paikassa. Tuntuu, että puolet päivästä menee mäkkärillä ja toinen puolikas tallilla tunninpidossa. Toissapäivänä ja eilen pidin ratsastustunteja, joihin lukeutuivat niin leiritunnit, kuin yksäritunnit ja maastotkin. Kiirettä on siis pitänyt.

Grazilla vedin toissapäivänä yhden maastotunnin. Tamma on niin reipas maastossa, että ponit jäivät auttamattomasti aina jälkeen. Sitten kun pyytää tammaa odottamaan, niin se ei meinaa malttaa pysähtyä, kun ötököitä on niin paljon. Täytyy keksiä joku hyvä ötökkämyrkky loppukesäksi, niin saa tammakin maastoilla vähän rennommin.

 

Toissapäivänä meillä oli myös pesuoperaatio. Kunnon shampoopesu tammalle, sillä viimeksi tamma on pesty viime kesänä. Karvasta tuli ihanan silkkinen, kiiltävä ja puhdas. Samoin harja ja häntä näyttivät oikein kiiltäviltä.

Tamma onnistui myös pudottamaan kengän pesun jälkeen. Se säikähti jotain olematonta asiaa ja hyppäsi sivulle ja samalla putosi takakenkä. Se siitä ratsastelusta sitten viikonlopun osalta. Onneksi tallille on tulossa kengittäjä ehkä jo viikonlopun aikana, joten ensi viikon alusta pääsee taas ratsastamaan. Kenkä lähti onneksi siististi, joten kaviokaan ei kärsinyt tästä tapaturmasta. Meidän oma kengittäjä on tulossa vasta reilun kahden viikon päästä, joten toivotaan nyt että muut kengät kestää sinne asti.

 

Eilen pääsin itsekin taas pitkästä aikaa hyppäämään! Oli ihan hurjan mukava päästä taas ratsastamaan kunnolla ja toivottavasti saan jatkossakin käydä tällä kivalla pikkuruunalla esimerkiksi estetunneilla.

Se sai minut muutaman kerran ihan yllätettyä, kun ei tietenkään säädöt ole ihan kohdillaan ensimmäisellä hyppykerralla. Itse asiassa olen kerran ratsastanut tällä hevosella aiemmin, mutta vain aika pikaisesti ja siitä on reippaasti yli vuosi aikaa.

21. Kireä kuin viulunkieli

Hyvin kireää menoa ja pää ylhäällä...

Meillä oli toinen tunti länkkärimeiningeissä eilen perjantaina heti aamusta, jotta kerkeää sitten illalla juhannuksen viettoon mökille. Aamulla oltiin tallilla jo ennen yhdeksää hakemassa hevosta, sillä Ranchillä piti olla ennen kymmentä verryttelemässä vähän ja tunti alkoi 10.00.

 

Ranchille saavuttaessa otettiin tammuska ulos kopista. Tultuaan kopista ulos, oli selvää että tänään sitä viimekertaista rentoutta saataisiin etsiä kyllä ihan pitkän kaavan kautta. Tamma korskahti muutaman kerran kuin lohikäärme ja nosti pään niin taivaisiin, kuin ikinä pystyikään. Samalla tuntui, että säkäkorkeutta oli tullut lisää se 10 cm.

 

Ensimmäinen ongelma tuli suitsien kanssa, kun en tajunnut suitsia tammaa kopissa. Kun yritin laittaa niskahihnaa korvien taakse, niin tamman nuppi oli niin korkealla että en oikeasti yltänyt laittaa suitsia paikalleen. Kun suitsimisessa kesti, niin tamma lähti peruuttelemaan. Ja hevonenhan ei ollut kiinni kuin päitsillä ja ohjilla, jotka molemmat olivat kaulalla.

 

Päädyin lopulta taluttamaan tamman kentälle ja sulkemaan puomin, ennen kuin hevonen kerkeäisi karata omille teilleen. Kentällä sain apua ja saimme hevosen suitsittua. Minulla ei ole ikinä tullut tilannetta, jossa en olisi saanut Grazia yksin suitsittua. Ilmeisesti laitamme suitset aina jatkossa kopissa valmiiksi päähän. Inhoan vaan kopin ahtautta, mutta onhan suitsiminen pakollista jo ennen kopista pois ottamista esimerkiksi kilpailuissa.

 

Meillä oli paljon puomitehtäviä tällä tunnilla. Heti alkuun mentiin ympyrällä, jossa puomeja oli neljä ympyrän muodossa. Puomien päiden väli toisistaan taisi olla neljä metriä. Aloitettiin käynnissä niin, että puomin yli mentiin käynnissä ja puomin jälkeen heti pieni voltti ulospäin ja sitten heti sisälle sama homma. Puomille piti volttien välillä tulla keskelle ja mieluiten vielä hevonen suorana. Sitten jatkettiin seuraavalle puomille, jossa taas voltti ulos ja sitten sisälle. Tätä tehtiin molempiin suuntiin.

 

Pelottavaan kulmaan menossa.

 

 

Kun tehtävä oli tuttu käynnissä, niin alettiin tekemään samaa ravissa. Toki, nyt isommilla volteilla kuin käynnissä. Grazi oli jotenkin hyvin tahmea pohkeille, eikä alkuun halunnut oikein taipua. Samalla se säpsyi jatkuvasti jokaista ääntä, minkä se kuuli. Kanatkin olivat tällä kertaa pelottavia ja yhden kanan kiljaisu sai tamman melkein katoamaan paikalta. Päänuppi oli niin korkealla, että tuntui välillä että katson sitä yläkautta silmiin.

 

Välillä otettiin aina välikäyntejä pitkin ohjin. Grazi ei paljon välikäynneistä välittänyt, vaan se yritti jatkuvasti hölkälle tai mennä toiseen suuntaan. Erityisen pelottava oli eräs kulma, jossa aidan viereen oli ilmestynyt tynnyreistä koottu, musta hevonen, jolla oli sininen naruharja. Tästä kulmasta ei meinattu päästä ohi missään askellajissa.

 

Sitten verkkailtiin vähän laukassa itsenäisesti, jonka jälkeen lähdettiin tekemään seuraavaa puomitehtävää. Puomit oli edelleen samalla tavalla järjestettyinä, kuin edellä mainittuina käynti- ja ravitehtävillä. Tehtävä aloitettiin laukassa, jossa laukattiin kahden peräkkäisen puomin yli eli ns. neljäsosa ympyrä. Sitten käyntiin siirtyminen ja kohta uusi laukannosto ja toisessa päässä kenttää olevien kahden ympyrällä olevan peräkkäisen puomin ylitse laukassa. Jälleen käyntiin siirtyminen, kentän poikki ja toiseen suuntaan myös 2 puomiparin ylitse laukassa.

 

Tässä me molemmat oltiin aluksi vähän hakoteillä. Ei oikein osattu olla rentona, välillä ei paikat osunut puomeille ja välillä valuttiin toiselle puomille ihan ulkoreunaan. Askeleetkaan ei aina sopineet puomien väliin, mutta kun reitti löytyi oikein niin puomien väliin tuli kolme laukkaa. Ideana oli myös mennä vähän pidemmällä ohjalla ja antaa hevosen miettiä, ei olla niin "kontrollissa" ja lyhyenä, kuten minä ratsastin. Muutaman toiston jälkeen saatin jo ihan kehujakin, kun tajuttiin miten homma toimii. Tamma ei kuunnellut pohjetta ollenkaan, eikä suostunut menemään siihen yhteen pelottavaan kulmaan laukassa. Kävin siis kesken kaiken hakemassa kannukset, jotta saisin pohkeet edes hitusen paremmin läpi.

 

Tämän jälkeen oli vielä ravitehtävä ympyrälle asetelluilla puomeilla. Aluksi käynnissä ja aloitettiin puomin ulkopuolelta ympyrää kokoajan pienentäen. Ympyrän keskellä oli voltti ja ympyrän pienennyksen piti loppua kartion ympärille tehtyyn pieneen volttiin, jossa hevosen ulkokylki venyi. Sitten lähdettiin suurentamaan ympyrää taas niin, että päästiin ympyrän ulkopuolelle. Samaa tehtiin molempiin suuntiin.

 

Ravissa tämä tehtävä muuttui niin, että ei pienennetty ympyrää ollenkaan puomien sisäpuolelle, vaan kun oli päästy puomin ulkoreunasta puomin sisäreunaan, niin pysyttiin pienellä voltilla hetki ja lähdettiin sitten suurentamaan ympyrää. Ravissa myös toistot molempiin suuntiin. Grazi oli tässä tehtävässä vähän vaikea. Se ei malttanut rentoutua, joten se juoksi pää ylhäällä suurimman osan ajasta. En saanut edelleenkään ottaa liian lyhyttä ohjaa, vaan mieluummin minun piti antaa ulko-ohjaa pois ja asettaa vain sisäohjalla hevosen nenää sisälle. Lisäksi käytin liian vahvasti sisäpohjetta, kun halusin Grazin pienentävän ympyrää. Kun annoin sisäpohkeen olla rauhassa, enkä vaikuttanut sillä liikaa, niin tamma lähti pienentämään ympyrää paremmin. Ulkopohje hoiti ympyrän pienentämisen ja sen, että tamma pysyi sillä uralla millä halusin sen pysyvän. Ympyrää ei saanut pienentää pohkeenväistömäisesti, vaan ihan vähän kerrallaan.

 

Lopuksi käynnissä mentiin vielä ensimmäiseksi tehtyä tehtävää, jossa puomin päältä tehtiin voltti ulos ja sisälle. Nyt piti taivuttaa enemmän ja kääntää sisäohjalla päätä voltin suuntaisesti, jotta hevosen ulkokylki pääsisi venymään. Tässä kohtaa voin sanoa, että tamma viimein rentoutui edes hieman!

 

Tosi hyviä tehtäviä meille. Kivoja taivutuksia ja näillä saa vähän normaalisti rennomman hevosen vielä rennommaksi, kun tuollaisen viulunkielenkin sai rentoutumaan edes hieman. Lisäksi hevonen joutuu miettimään mihin se jalkojansa laittaa, kun joutuu menemään vähän pidemällä ohjalla ja vähemmällä kontrollilla.

 

Seuraavan kerran tätä valmentaja tulee heinäkuussa ja varasinkin heti itselleni tunnin myös heinäkuulle.

20. Laskuri tikittää

Sainpas nyt vihdoinkin toimivan laskurin tuohon sivupalkkiin. Ei tämä tietojenkäsittelijä ymmärtänyt (tai jaksanut ymmärtää) sen vertaa JavaScriptiä, että olisi itse sellaisen laskurin saanut tehtyä. Onneksi on samassa taloudessa muitakin koodailusta ymmärtäviä, niin sain sitten T:n tekemään mulle laskurin :) Laiskuus iskee, kun voi nakittaa hommat muille :D

Nyt voidaan seurailla jäljellä olevia vuorokausia. Grazin lasketuksi ajaksi laitoin 9.4.2016. Siemennyspäivä oli siis 6.5.2015, joten vuorokausia huhtikuun yhdeksänteen päivään olisi 340. Se on hieman normaalia lämminveristä pidempi kantoaika, keskimäärin se nimittäin oli 338vrk.

Mutta koska Grazi on ensimmäisen kerran kantavana oleva tamma, niin tiineyden kestoa ei kyllä voi oikeastaan yhtään ennustaa. Toivottavasti se nyt ainakin ennen ensi vappua olisi varsonut, jos se meinaa edes varsoa :)

19. Ratsastustunti westerntyyliin

Tunnin lopuksi pienellä ympyrällä taivutusta, jotta ulkokylki lähtisi venymään.

Eilen tammalla oli hieronta. Hieroja sanoi, että Grazi on todella hyvän tuntuinen. Ei pahoja jumeja oikeastaan missään, vaan ristiselän ja selän alue olivat hieman jumissa. Kuitenkin suuri ero viime kertaiseen hierontaan, jolloin selkä oli todella arka! Maastoilu ja kotihieronta ovat selvästi auttaneet.

 

Varasin itselleni ja Grazille tälle päivälle tunnin lännenratsastustallille. Halusin saada vinkkejä taivutteluun ja rennoksi ratsastamiseen pidemmälläkin ohjalla. Lisäksi me ollaan menty paljon kaulanarun kanssa ja muutenkin kotonakin pitkällä ohjalla, joten miksipä ei otettaisi länkkäritunteja jos siitä vaikka tulisi meidän uusi lajivaltaus! Tammahan toimii erittäin hyvin painolla ja se on herkkä kuuntelemaan apuja. Nytkin huomattiin, että jos istun yhtään vinossa peruutuksessa, niin tamma peruuttaa vinoon. Kun korjattiin istuntaa, niin peruutuskin saatiin suoraan.

 

Tunnilla oli kivoja tehtäviä, joita voi tehdä kotonakin. Aluksi käyntivoltteja kulmiin ja pitkällä sivulla vuoroin hevosen peppua sisään ja vuoroin ulos muutamien askeleiden ajan. Kaulan täytyi olla suora ja ulko/sisälapaa piti korjata pohkeella suoremmaksi, jos se lähti valumaan ulos tai sisään.

Samaa tehtiin myös ravissa. Tässä haluttiin hevosta rennoksi ja mentiinkin vähän pidemmällä ohjalla.

Sitten tehtiin ympyröitä käynnissä, ravissa ja laukassa. Lähtö oli aina puomien välissä, jossa piti ensin pysähtyä, peruuttaa ja lähteä peruutuksesta suoraan raviin tai laukkaan. Sitten vielä lisää peruuttamista uralla niin, että käynnistä pysähdys, peruutus ja peruutuksesta suoraan laukkaan. Laukan kautta sitten siirtyminen käyntiin ja uusiksi koko homma. Ihan loppuun vielä taivuttelua pienellä ympyrällä, jotta ulkokylki lähtee venymään.

 

Sain hyviä neuvoja Grazin kanssa, joita voidaan treenailla kotonakin. Lisäksi oli mukavaa, että sai omasta istunnastakin kommenttia. Jospa se on omankin istunnan tästä rupeaisi saamaan kuntoon...

Vaikka tämä nyt ei ihan lännenratsastusta ollut vielä ja varusteetkaan eivät olleet sen mukaisia, niin rentoutta tammaan kyllä saatiin. Lisäksi olin aivan ihmeissäni, että Grazi oli niin rauhallinen uudessa paikassa, jossa oli ties mitä rekvisiittaa ympäriämpäri pihaa. Eipähän ole turhan tuuliviiri hevonen minulla, kun ei reagoinut mihinkään huonosti!

 

Seuraava tunti onkin ensi viikon perjantaina, katsotaan mitä oppeja sieltä saadaan kotiintuomisina. Sitten loppuun kuvapläjäys ranchiltä.

 

Jousiammustatauluja takana

Peppua ulos, kaulan pitäis olla suorana

 

Kulman jälkeen suoristus

 

Kanat vähän ihmetytti tammuskaa!

 

Rennosti

 

Rentoutta etsimässä...

 

Kivat lavasteet :)

 

 

Saapuminen puomien väliin käynnissä

Pysähdys ja peruutus



Heti laukan nosto peruutuksesta

 

 

 

 

Loppua kohti rennompana, saisi venyttää eteen hieman enemmän

 

18. Odottaminen jatkuu, tamma edelleen tiineenä!



 

Jänskätys jatkuu tämän päivän ultran perusteella! Käytiin nimittäin tänään oriasemalla pistäytymässä ja oli tamman toisen tiineystarkastuksen aika.  Vuorokausia on nyt kasassa 34, sillä viimeinen (ja ainut) siemennys oli 6 päivä toukokuuta.



Matkalla

Aamulla soittelin taas tuttuun tapaan oriasemalle ja kyselin, että moneltako meidän pitää tulla. Sovittiin, että menemme paikalle kahdeksi. Olin tallilla vasta 13.30, mutta ajattelin että 15 minuuttia riittää hyvin ponin puunaamiseen ja traileriin lastaamiseen, sillä oriasemalle olisi tarkoitus ollut lähteä 13.45. Noh, tallilla menikin hieman ajateltua pidempään, sillä tappelin Grazin kainaloon tarranneen punkin kanssa. Muistan viime kesältäkin, että punkit viihtyivät hyvin tamman kainalossa. Se ei ollut vielä iso, mutta kuitenkin sen kokoinen, että sen huomasi harjatessa. Pääsimme matkaan siis vasta 13.53, joten oltiin oriasemalle hieman odotettua aikataulua myöhässä.



Oriasemalle saavuttuamme otin Grazin pois trailerista ja vein sen sisälle talliin, jossa ultraäänitutkimus tehtiin. Tamma käveli tällä kertaa suoraan pakkopilttuuseen, ilman mitään epäröintiä. Oikein mallipotilas siis! Häntä nostettiin sivuun ja eikun ultraamaan.

 

Eläinlääkärillä meni hetki, että hän paikansi sikiön. Ensin näytti, että ei sieltä löydy mitään ja alkoi minuakin vähän huolestuttamaan, että sikiö on kadonnut ja joudutaan aloittamaan koko astutusrumba alusta. No, onneksi oikea kohta sattuikin sitten näytölle ja saatiin tiineys varmistettua.

Edelliseen ultraan verrattuna alkiorakkula (tuo musta alue kuvassa) on kasvanut huomattavasti. Mustan alueen sisällä tuo vaaleampi "olio" on sikiö, jonka eläinlääkäri sanoi olevan 2cm kokoinen. Sikiö olisi voinut liikkua tai ns. "potkia" jo tässä vaiheessa, mutta tällä kertaa se oli ihan liikkumaton. Ainakin minun silmääni. Tiineys kuitenkin etenee hyvin ja sikiö näytti normaalille.

 

Hauskasti tuossa kuvassa näyttäisi, että sikiö olisi jo "hevosen" muotoinen, mutta eläinlääkärin mukaan ei se taida vielä olla. On sillä jokin muoto, mutta ei selvää hevosen muotoa. Sattui varmaan vaan niin sopivaan kohtaan tuo pysäytyskuva, että näyttää pikkupikkuhepalle tuo sikiö.

Ultraäänellä nähtiin myös napanuora, mikä ei näy tuossa ottamassani kuvassa hirveän hyvin. Eläinlääkäri sanoi kuitenkin, että se on tuossa sikiön yläpuolella.

 

Ihanaa, että sikiö on edelleen matkassa mukana ja köllöttelee tammamamman kohdussa. Saisikin nyt pysyä siellä ihan kiltisti ja kehittyä normaalisti. Seuraava tiineystarkastus on 90vrk siemennyksestä, eli 54vrk päästä. Se tarkoittaa sitä, että ultrakuulumisia saadaan taas elokuun alussa lisää! :)

Tammat ulkoilemassa, kun Grazi palasi takaisin tiineystarkastuksesta

17. Kuvia voikukkapellolta

Vaikka kesä onkin ollut tähän asti kylmä ja sateinen, ainakin täällä Itä-Suomessa, pellot kuitenkin alkavat "kellertää" ihanasti, kun voikukat valtaavat maisemat. Yksi tällainen pelto on ihan meidän tallin pihassa, siihen pääsevät hepat varmasti laiduntamaan myöhemmin. Raahattiin tamma pellolle valokuvattavaksi, mutta eihän se olisi malttanut seisoa pää ylhäällä, kun maassa oli niin makoisaa heinää ja voikukkia.

 

Pakko oli kuitenkin nyt ottaa "pakollinen" rakenneposeeraus 30vrk tiineydestä, jotta pääsee sitten vaikka näin aluksi 1kk välein vertaamaan, miten se on muuttunut matkan varrella. Meillä on muuten huomenna tiineystarkastus 34 vrk siemennyksestä, kertoilen siitä sitten lisää mahdollisesti jo huomenna! Myöskin Kelmin ensimmäisistä koulukisoista tulossa jonkin sortin postausta, kunhan saan videot käsiteltyä ja YouTubeen asti.

16. Koulutuuppausta ja kaulanaruilua

Sain viime viikolla apukäsiä mukaan tallille. Tökkäsin hänelle tietenkin kameran kouraan, että räpsi nyt muutama kuva ratsasteluista molemmilla tammoilla. Laatu ei valitettavasti päätä huimaa, mutta onpahan todistusaineistoa tästäkin reissusta.

 

Ajatuksena on siis mennä sunnuntaina tällä Kelmi tammalla kokeileman sen elämän ensimmäiset koulustartit. Ratsastin sillä kolme kertaa viime viikolla ja käyn sen selässä vielä perjantaina, jotta saadaan kemiat kuntoon ennen sunnuntain startteja. Ilmoittauduin helppo D:hen ja helppo C:hen. Ne luonnistuvat joten kuten treeneissä. No tamma on muutenkin aika nuori, joten ei sinänsä ole edes mitään hurjia odotuksia. Kunhan käydään näyttämässä tammalle vähän elämää oman tallin ulkopuolella.

 

Kuvista päätellen oma asento on aivan jostain perämetsästä kotoisin. Kädet, jalat, ryhti.. Kaipaisin niin paljon taas valvovan silmän alle ratsastamaan. Se tosin vaatisi hevosen, jolla pääsisi kunnolla menemään ja treenaamaan. Kelmi on todella kiva ja menisin sillä varmasti enemmänkin, mutta sen täytyy tehdä ratsastuskoulun tunteja ja en voi siis täyspainotteisesti treenata sen kanssa.

Kelmi osaa ajoittain olla tosi raskas edestä ja se painaa mielellään päätään liiankin alas. Sitä pitää aina välillä vähän kohottaa edestä, jotta se ei mene ihan liian etupainoiseksi. Välillä tuli hyviä pätkiä ravissa ja välillä huonoja. Kun ratsastin molemmat radat peräkkäin, niin toinen oli huomattavasti parempi. Laukassa on vielä hakemista varsinkin pienillä kuvioilla, joten sen takia valitsin ohjelmat niin että niissä ei ole hirveästi laukkaa. Ravia onkin nyt treenattu senkin takia paljon enemmän, sillä esimerkiksi helpossa D:ssä ei ole ollenkaan laukkaa, vain käyntiä ja ravia.

Ratsastin Kelmin jälkeen myös Grazilla. Laitoin huovan selkään loimivyöllä kiinnitettynä, jotta housut ei menisi likaiseksi ja karvaisiksi. Sitten vain riimunnaru kaulanaruksi ja eikun menoksi. Menin hetken kentällä ja kävin vähän läpi kouluohjelmia, joita menin myös Kelmin kanssa, jotta ne iskostuisivat päänuppiini. Tamma oli niin rauhallinen ja hyvällä tuulella, että päätin kokeilla käydä maastossa pikkulenkin pelkällä kaulanarulla. Muutaman kerran puska meinasi olla mielenkiintoisempi kuin minun antamat apuni, mutta selvittiin kuitenkin takaisin tallille. En olisi lähtenyt yksin, mutta kun oli avustaja mukana niin uskalsin sitten sen takia lähteä maastoon ilman suitsia. Siitä tässä pieni videokin todistusaineistona. Hyvin toimi jarrut myös narun kanssa!

Videolla on muutama pätkä kentällä ratsasteluista. Se todellakin on vaan ratsastelua ja tamman kanssa ei oteta niin tosissaan nyt tuota treenaamista. Peruutuksia on harjoiteltu kaulanarun kanssa viimeksi maneesilla, joten ensimmäisestä peruutuksesta näkee että se ei mene ihan putkeen. Toinen on jo huomattavasti suorempi peruutus kuin ensimmäinen.

 

Tamma on niin rakas<3

Grazilla ei ole selviä kiimanmerkkejä ollut nyt siemennyksen jälkeen, joten voisin kuvitella että se olisi edelleen tiineenä. n. 30vrk tiineystarkastus on kuitenkin 9.6. joten sitten selviää vieläkö tämä meidän jännittäminen jatkuu. Olisihan se hienoa, että kohta olisi enää noin 10kk jäljellä tätä odottamista!